Valtuusto

Valtuustossa on tarkoitus käsitellä kokouksessa jätettyjä valtuutettujen aloitteita ja kysymyksiä hallintosäännön mukaisesti. Aloitteet ehdotetaan lähetettäväksi kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi jatkokäsittelyä varten. Tarkempia tietoja aloitteiden sisällöstä ei ole vielä saatavilla, sillä ne jätetään itse kokouksessa.

Valtuustolle ehdotetaan hyväksyttäväksi Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2025–2034, joka on laadittu yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Suunnitelma on tavoitteellinen ohjeistus siitä, miten Espoon vesihuoltoa tulee kehittää seuraavan vuosikymmenen aikana kaupungin kasvaessa. Kehittämissuunnitelmassa esitetään, että seuraavan kymmenen vuoden aikana vesihuoltoverkostoa laajennetaan erityisesti Brobackan, Vanhakartanon ja Läntisen jokitien alueille. Suunnitelma ei ole sitova, vaan antaa suuntaviivat sille, miten vesihuoltoverkostoja tulee laajentaa rakentamisen ja ympäristötarpeiden mukaisesti.

Kokouksen alussa puheenjohtaja ehdottaa todettavaksi, että valtuusto on kutsuttu koolle laillisesti ja että paikalla on riittävästi jäseniä päätösten tekemiseen. Kokouskutsu on toimitettu jäsenille 12.2.2026, mikä täyttää lain vaatimat määräajat. Tämä on tavanomainen muodollinen menettely jokaisen valtuustokokouksen alussa.

Valtuustolle ehdotetaan hyväksyttäväksi neljän poikkihallinnollisen kehitysohjelman hyötytavoitteet, jotka ovat keskeinen osa Espoo-tarinan toteuttamista valtuustokaudella 2025–2029. Kehitysohjelmat keskittyvät kestävään ja luonnonläheiseen Espooseen, tapahtumien Espooseen, yhteisölliseen Espooseen sekä yritysten ja yrittäjyyden Espooseen. Hyötytavoitteet kuvaavat, millaisia vaikutuksia ja muutoksia ohjelmatyöllä tavoitellaan kussakin kehitysalueessa yhdessä asukkaiden, yritysten ja kumppaneiden kanssa. Tarkemmat ohjelmasuunnitelmat tulevat kaupunginhallituksen käsittelyyn huhtikuussa 2026, ja ohjelmien etenemisestä raportoidaan valtuustolle ensimmäisen kerran vuoden 2026 lopussa.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että kaupunki myöntää 100 prosentin takauksen Espoon Asunnot Oy:n 10,1 miljoonan euron lainalle. Laina on tarkoitettu Soukankuja 10-12 kerrostalojen peruskorjaukseen, jossa 87 asunnon kohteeseen tehdään muun muassa energiaremontti maalämmöllä, julkisivun lisäeristys sekä keittiöiden ja kylpyhuoneiden uusiminen. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat 14,4 miljoonaa euroa, josta yhtiö rahoittaa 30 prosenttia omalla pääomalla. Takaus on voimassa 20 vuotta ja siitä peritään 0,05 prosentin vuosittainen takausprovisio.

Valtuuston käsittelyssä on valtuustoaloite, jossa ehdotetaan kaikkien Espoon koirapuistojen muuttamista savuttomiksi. Aloitteessa perustellaan ehdotusta sillä, että tupakantumpit ja nikotiinipussit ovat vaarallisia koirille ja aiheuttavat ympäristöhaittoja, ja tupakansavu heikentää puistojen viihtyisyyttä erityisesti lapsiperheille. Kaupunginhallitus vastaa aloitteeseen toteamalla, että nykyinen Savuton Espoo -ohjelma kattaa päiväkodit ja koulut, mutta ei ota kantaa puistoissa tupakointiin, ja että koirapuistot eivät kuulu tupakkalain mukaisiin tupakointikieltoalueisiin. Valtuusto ehdotetaan merkitsevän vastauksen tiedoksi ja toteavan aloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuusto ehdotetaan hyväksyväksi Laurinlahden koulun ja uuden päiväkodin hankesuunnitelma, jossa puretun vanhan koulun tilalle rakennetaan uudisrakennus 534 oppilaalle sekä 210-paikkainen päiväkoti samaan rakennukseen. Hanke mahdollistaisi 220 oppilasta enemmän kuin nykyisellään ja vastaisi Espoonlahden kasvavaan väestöön - varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrän arvioidaan kasvavan alueella 1 818 lapsella vuoteen 2034 mennessä. Rakennushankkeen kokonaispinta-ala olisi 6 757 neliömetriä ja bruttoala 10 500 neliömetriä. Ennen rakentamisen aloittamista alueelle tarvitaan asemakaavamuutos, jonka on tarkoitus olla lainvoimainen syksyllä 2026.

Valtuustokysymyksessä ehdotetaan merkittäväksi tiedoksi vastaus, joka käsittelee Espoon työllisyyspalvelujen yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Vastauksen mukaan Helsinki, Espoo ja Vantaa tekevät tiivistä yhteistyötä työnantajapalveluissa, hankinnoissa ja koulutuksissa, mikä mahdollistaa yhtenäisemmät prosessit ja laajemman koulutusvalikoiman työnhakijoille. Yhteistyö on tuonut hyötyjä erityisesti työnantajaneuvonnassa ja rekrytoinnissa, sillä espoolaiset työnantajat saavat nopeampaa palvelua ja laajemman ehdokasvalinnan. Valtuusto ehdotetaan toteavaksi kysymys loppuun käsitellyksi tämän vastauksen myötä.

Valtuusto käsittelee aloitteen Mäkkylän Komendantinmäen ensimmäisen maailmansodan aikaisten linnoitusten historian näkyväksi tuomisesta opastein ja kyltein. Alueella sijaitsee viisi suojeltua linnoitekohdetta taisteluhautoineen ja kallioluolineen, mutta niiden historiallinen merkitys jää vierailijoille epäselväksi puutteellisen opastuksen vuoksi. Kaupunki esittää valtuustoaloitteen merkitsemistä tiedoksi, sillä Komendantinmäen ulkoilureitin kehittäminen historiallisine opasteineen on jo käynnistetty kaupunkitekniikan keskuksen toimesta. Suunnitelmissa on parantaa alueen valaistusta ja opastusta sekä lisätä infokylttejä kertomaan alueen historiallisista arvoista.

Valtuuston käsittelyyn tulee valtuutettujen tekemä kysymys Nuuksion Laihalammen myrkyttämisestä, jossa haitallisia aurinkoahvenia poistettiin elokuussa 2025 rotenonin avulla. Valtuutetut kyselevät, miksi kaupunki odotti 10 kuukautta torjuntatoimien aloittamisesta ja miksi tiedottaminen alueen asukkaille epäonnistui. Kaupunginhallitus esittää vastauksessaan, että torjunta suunniteltiin huolellisesti viranomaisten kanssa ja ajankohta valittiin torjunnan tehokkuuden ja luonnonsuojelun näkökulmasta parhaaksi. Valtuuston ehdotetaan merkitsevän vastauksen tiedoksi ja toteavat asian loppuun käsitellyksi.

Valtuustolle esitetään, että Peppi Seppälän ja 28 muun valtuutetun aloite bussiliikenteen nopeuttamisesta merkitään tiedoksi ja katsotaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa ehdotetaan bussilinjojen hidasteiden poistoa erityisesti liikennevaloetuuksien avulla, mikä vähentäisi HSL:n kustannuksia ja tarvetta nostaa lippujen hintoja. Kaupunki vastaa, että joukkoliikenne-etuus toimii jo 53 valoliittymässä 259:stä, ja sitä on lisätty systemaattisesti Länsimetron avaamisesta lähtien. Käynnissä oleva valojen ohjausjärjestelmän uudistus mahdollistaa etuuksien laajentamisen lähes kaikkiin liittymiin, mutta toteutus vaatii huolellista suunnittelua muun liikenteen häiriöiden minimoimiseksi.

Piia Pulkkinen on pyytänyt eroa liikunta- ja hyvinvointilautakunnan varajäsenen tehtävästä henkilökohtaisista syistä. Valtuustossa esitetään päätettäväksi, että hänen tilalleen valitaan uudeksi varajäseneksi _____ (SDP), joka toimisi jäsen Petra Mannehin henkilökohtaisena varajäsenenä. Asia oli tammikuussa pöydällä ja tulee nyt uudelleen käsittelyyn.

Espoolaiset vaativat kuntalaisaloitteessa, että kaupunki vetäytyy Länsirata-hankkeesta eikä sitoudu sen rahoittamiseen. Aloitteen tekijät perustelevat kantaansa sillä, että Espoon osuus hankkeen ensimmäisen vaiheen kustannuksista olisi noin 170 miljoonaa euroa, mikä on heidän mielestään kohtuuton summa kaupungin tiukassa taloustilanteessa. He näkevät hankkeen hyödyt vähäisinä kustannuksiin nähden ja korostavat vakavia ympäristövaikutuksia Nuuksion kansallispuiston läheisyydessä. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee aloitteen tiedoksi mutta päättää, ettei se anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Valtuustokysymys käsittelee Espoon hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön nykytilaa sekä yhteistyötä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuuston merkitsevän selostusosan tiedoksi vastauksena valtuutettu Petra Mannehin ja 30 muun valtuutetun lokakuussa jättämään kysymykseen. Vastauksen mukaan Espoo toteuttaa lakisääteistä hyvinvoinnin edistämistä laajalla verkostoyhteistyöllä, mutta hyvinvointialueen kanssa tehtävässä yhteistyössä on parantamisen varaa. Valtuusto tulee käsittelemään kysymyksen loppuun käsitellyksi, mikäli ehdotus hyväksytään.

Valtuusto käsittelee ehdotusta Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) uudesta perussopimuksesta, joka korvaisi vuodelta 2018 olevan sopimuksen. Ehdotetut muutokset ovat pääosin teknisiä päivityksiä, jotka yhdenmukaistavat perussopimusta ja hallintosääntöä sekä huomioivat kuntalain muutokset. Suurin osa muutoksista vahvistaa nykyisiä toimintatapoja, kuten jokaisen jäsenkunnan oikeuden nimetä asiantuntijajäsen HSL:n hallitukseen. Uusi perussopimus on tarkoitus ottaa käyttöön toukokuussa 2026, ja se ei muuta HSL:n nykyistä toimintaa merkittävästi.

Valtuustokysymyksessä selvitetään Espoon vieraslajien torjunnan tilannetta ja keinoja tehostaa sitä. Valtuutetut kysyvät muun muassa, miten espoolaisia voitaisiin aktivoida enemmän torjuntatalkoisiin ja miten kaupunki ohjaa yksityisiä maanomistajia poistamaan vieraslajikasveja. Kaupunki vastaa, että kolme vuotta käytössä ollut Crowdsorsa-mobiilipeli päättyy vuoden 2025 lopussa, mutta uusi vastaava ratkaisu kilpailutetaan käyttöön vuodelle 2027. Esitetään, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi ja toteaa kysymyksen käsitellyksi.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi vuoden 2025 tilinpäätöksen ennakkotiedon. Verotulot jäivät yli 30 miljoonaa euroa talousarviosta, mikä johtui talouden epävarmuudesta ja työttömyyslukujen kasvusta. Toimintakulut kuitenkin alittuivat 37,5 miljoonaa euroa, minkä ansiosta kaupungin tulokseksi muodostui noin 111 miljoonaa euroa - lähes 57 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Varsinainen tilinpäätös on tarkoitus käsitellä kaupunginhallituksessa maaliskuussa ja valtuustossa toukokuussa 2026.

Valtuusto tulee käsittelemään 28 valtuutetun jättämää kysymystä järjestöjen toimitiloista ja kaupungin tuesta järjestöille. Kysymyksessä halutaan nopeuttaa tilaselvittelyä, jotta järjestöt tietäisivät vuoden 2026 alussa, missä tiloissa ne toimivat tulevina vuosina. Kaupunki esittää vastauksena, että hyvinvointialuemuutoksen jälkeen osalla järjestöistä ei ole luontevaa kaupungin yhteistyökumppania tilojen suhteen, minkä vuoksi laaja tilaselvitys on käynnistetty. Valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.

Espoon kaupunginhallitus ehdottaa valtuuston merkitsevän tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitettiin helppokäyttöisen mobiilisovelluksen kehittämistä nuorten keikkatöihin. Kaupungilla on ollut käytössä keikkatyöpankki-palvelualusta vuosina 2022-2025, jonka kautta 920 nuorta on saanut yhteensä noin 2500 työkokemusta. Uudenmaan liitolle on myönnetty valtionrahoitusta uuden mobiilisovelluksen kehittämiseen, ja sovellus on tarkoitus kilpailuttaa vuoden 2026 aikana tavoitteena käyttöönoton aloittaminen saman vuoden aikana. Uusi sovellus laajentaisi keikkatöiden tarjoamista myös yrityskenttään ja tavoittaisi laajemmin työnantajia.