Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto

Espoo ehdottaa uuden maahanmuutto- ja kotoutumisohjelman laatimista vuosille 2026–2029, joka korvaisi aiemmat kotouttamisohjelmat. Ohjelma asettaisi tavoitteita muun muassa maahanmuuttajien työllistymiselle, osallisuudelle sekä osaavan työvoiman houkuttelulle Espooseen. Ohjelma on tarkoitus tuoda käsittelyyn elokuussa ja hyväksyttäväksi kaupunginvaltuustossa syyskuussa 2026. Tavoitteena on tehdä Espoosta kotoutumisen kärkikaupunki ja onnistua maahanmuuton tuomissa haasteissa ja mahdollisuuksissa.

Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto käsittelee työllisyyden tulosyksikön ennakkotietoja vuoden 2025 tilinpäätöksestä. Asiassa ehdotetaan, että jaosto merkitsee nämä ennakkotiedot tiedoksi osana kaupungin säännöllistä talouden ja toiminnan seurantaa. Kyse on tavallisesta seurantamenettelystä, jolla varmistetaan että päättäjillä on ajantasaista tietoa tavoitteiden saavuttamisesta ja määrärahojen riittävyydestä. Ennakkotieto antaa pohjan mahdollisten korjaavien toimenpiteiden tekemiseen.

Esitetään merkittäväksi tiedoksi, että työttömyys Espoo-Kauniaisten alueella on kasvanut 9,7 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna ja oli joulukuussa 19 394 henkilöä. Erityisen huolestuttavaa on nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyyden kasvu, joka on noussut peräti 23,9 prosenttia. Positiivisena merkkinä pidetään sitä, että uusia avoimia työpaikkoja on ilmoitettu enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Tilannekuvan perusteella käännettä työllisyyskehityksessä ei kuitenkaan vielä ole näkyvissä.

Työllisyys- ja kotoutumisjaostolle esitetään hyväksyttäväksi työllisyyden tulosyksikön käyttösuunnitelma vuodelle 2026, jonka kokonaisbudjetti on 101,6 miljoonaa euroa. Suurimmat määrärahat kohdistuvat kotoutumiskoulutukseen (9,8 milj. euroa), henkilöstökuluihin (22 milj. euroa) sekä ulkoisiin palveluostoihin (17,2 milj. euroa). Espoo ja Kauniainen toimivat yhteistyössä työllisyysalueena, ja kustannukset jaetaan sopijakuntien kesken aiemmin tehdyn sopimuksen mukaisesti. Suunnitelman mukaan toimintoja seurataan säännöllisesti ja mahdollisista poikkeamista raportoidaan jaostolle neljä kertaa vuodessa.

Valtuutetut ehdottavat selvitettäväksi kansainvälisyyssetelin käyttöönottoa Espoossa kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen tukemiseksi. Seteli toimisi taloudellisena kannustimena työnantajille, jotka palkkaavat kansainvälisiä opiskelijoita harjoitteluun tai määräaikaiseen työhön - vastaavia kokeiluja on jo käynnistetty Lappeenrannassa, Helsingissä ja Turussa. Kaupunginhallituksen ehdotus on merkitä selvitys tiedoksi ja todeta aloite käsitellyksi, sillä muiden kaupunkien kokeiluista ei ole vielä riittävästi tietoa hyödyistä ja kustannuksista. Päätöksen mukaan mahdollisen kansainvälisyyssetelin suunnittelussa tulisi huomioida Espoon taloustilanne ja määritellä tarkasti myöntämiskriteerit sekä seurantamenetelmät.

Sisäministeriö on pyytänyt Espoon kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä, jossa ehdotetaan uutta kansalaisuuskoketta Suomen kansalaisuuden hakemisen edellytykseksi. Kokeen avulla mitattaisiin hakijan tietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, perusperiaatteista sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Espoo kannattaa periaatteessa ajatusta yhteiskunnallisen perustiedon vaatimisesta, mutta huomauttaa, että nykyiset kotoutumispalvelut sisältävät jo näitä opintoja ja niiden rahoitusleikkaukset heikentävät yhteiskuntatiedon vahvistumista. Kaupunki toteaa myös, että kansalaisuuden saamisen ehtojen kiristäminen saattaa heikentää maahanmuuttajien sitoutumista Suomeen ja tunnetta yhteiskunnan jäsenyydestä.

Puheenjohtaja ehdottaa todettavaksi, että kokous on kutsuttu koolle asianmukaisesti ja että paikalla on riittävästi jäseniä päätösten tekemiseen. Kokouskutsu on toimitettu jäsenille 19. helmikuuta allekirjoitettuna. Tämä on vakiomenettely jokaisen virallisen kokouksen alussa.

Kaupunginhallituksen työllisyys- ja kotoutumisjaosto ehdottaa vuoden 2025 alusta voimaan tulevia hinnoitteluperusteita muiden kuntien asukkaille tarjotuista työllisyyspalveluista. Työvoimakoulutuksesta ehdotetaan laskutettavaksi toteutuneet kustannukset plus 8 prosentin järjestämislisä asiakkaan kotikunnalta tai työllisyysalueelta. Henkilöasiakaspalveluista esitetään perittäväksi 400 euroa vuodessa, jos toisessa kunnassa asuva työnhakija on tehnyt kirjallisen ilmoituksen siirtymisestään Espoon työllisyyspalvelujen asiakkaaksi. Ehdotus perustuu työvoimapalveluiden järjestämisestä annettuun lakiin ja koskee kaikkia muita kuntia paitsi Helsinkiä ja Vantaata.

Esittelijä ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vastauksen valtuustoaloitteeseen, joka koskee nuorten aikuisten työllistymisen ja kouluttautumisen tukemista. Aloitteessa esitetään selvitettäväksi, millaisia palveluita nuoret tarvitsevat työllistymiseen ja opiskeluun palaamiseen, sillä nuorten työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut merkittävästi. Espoo-Kauniaisten alueella oli joulukuussa 2025 yhteensä 3 939 työtöntä nuorta alle 30-vuotiasta, ja pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 32,5 % vuodessa. Vastauksen mukaan Espoo on jo vuodesta 2021 lähtien panostanut nuorten työllistymiseen erilaisin projektein ja yhteistyöverkostoin, ja TE-palvelujen siirtyminen kunnille vuonna 2025 on mahdollistanut entistä laajemmat keinot nuorten tukemiseen.