Kaupunginhallitus

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle merkittäväksi tiedoksi vastauksen valtuutettujen kysymykseen oppilaskohtaisten tukitoimien toteutumisesta. Perusopetuslaki on muuttunut elokuussa 2025, ja oppilaita ei enää sijoiteta eri tuen tasoille, vaan tuki järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa oppimisen edellytyksiä tukevina opetusjärjestelyinä. Alueellisista erityisluokista lähikouluihin siirtyvät oppilaat on tarkoitus saada tarvitsemansa tuki omassa lähikoulussaan, ja jokaiselle laaditaan tai päivitetään yksilöllinen tukisuunnitelma. Oppimisen tuen järjestämiseen kohdennetaan laskennallisesti yhteensä noin 64,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupunginjohtaja esittää, että kaupunginhallitus antaa lausunnon valtiovarainministeriön pyytämästä lakimuutoksesta, joka koskee hyvinvointialueiden rahoitusta. Lakimuutoksen tavoitteena on toteuttaa valtiontalouden säästötoimenpiteitä ja ajantasaistaa rahoitusmallin määräytymistekijöitä. Esityksellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia erityisesti Uudenmaan ja muiden kasvavien alueiden hyvinvointialueisiin. Lausunto tulee antaa 11.3.2026 mennessä.

Valtuutettu Peppi Seppälä ja 30 muuta valtuutettua esittävät, että Espoo selvittäisi keinoja ilta- ja yöaikaisen elinvoiman kehittämiseen yhdessä yritysten ja asukkaiden kanssa. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että aloite merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Vastauksessa todetaan, että Espoo on kehittyvä tapahtumakaupunki, mutta matkailu- ja ravintolaala kärsii heikosta suhdannetilanteesta ja muuttuneista kulutustottumuksista. Kaupunki on jo toteuttanut Tapahtumien yhteisöllinen Espoo -kehitysohjelman, joka on parantanut tapahtumaedellytyksiä ja sujuvoittanut lupakäytäntöjä.

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Länsirata Oy:n osakassopimuksen muutokset, jotka johtuvat Kirkkonummen päätöksestä jäädä pois hankkeesta joulukuussa 2025. Kirkkonummen poisjäännin myötä hankkeen kustannusarviota on vähennetty noin 30-32 miljoonaa euroa muun muassa karsimalla Pohjois-Kirkkonummen infrarakenteet ja tarkentamalla muiden yhteysvälien suunnittelua. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on nyt 1290 miljoonaa euroa, ja Espoon rahoitusvastuu säilyy ennallaan 170 miljoonassa eurossa. Valtuusto on aiemmin valtuuttanut kaupunginhallituksen hyväksymään tällaisia muutoksia, jotka eivät merkittävästi vaikuta Espoon rahoitusosuuteen.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuuston 23.2.2026 tekemät päätökset pannaan täytäntöön, koska ne syntyvät laillisessa järjestyksessä eikä niissä ole muita lainvastaisuuksia. Lisäksi kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi valtuuston hyväksymät toivomukset, jotka koskevat muun muassa vesihuollon kehittämistä Suvisaaristossa, vieraslajien torjuntaa, keikkatyösovellusta, koirapuistojen tupakointikieltojen tiedottamista ja Mäkkylän Komendantinmäen linnoitushistorian esiin tuomista. Hyväksytyt toivomukset lähetetään tiedoksi niille lautakunnille ja kaupunkikonsernin yksiköille, joiden toimialaan ne kuuluvat.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle Espoon TakE-tuottavuusohjelman (2020-2025) lopettamista, sillä ohjelmakausi päättyy. Ohjelma tähtäsi 116 miljoonan euron säästöihin kaupungin talouden tasapainottamiseksi, mutta tavoite alittui 16,7 miljoonalla eurolla - lopputulos oli 98,5 miljoonaa euroa. Ohjelman aikana saavutettiin merkittäviä pysyviä parannuksia kuten käyttötalouden kasvun hidastaminen, digitalisaatio ja henkilöstöjohtamisen tehostaminen. Kokemuksen perusteella esitetään, että tuottavuustyö jatkuu osana kaupungin normaalia johtamista erillisen ohjelman sijaan.

Kaupunginhallitukselle esitetään päätettäväksi, että Espoo liittyy Nordic Safe Cities -verkoston jäseneksi. Verkosto yhdistää 21 Pohjoismaiden kaupunkia turvallisuusyhteistyöhön - Suomesta mukana ovat jo Helsinki ja Vantaa. Jäsenyys tukisi Espoon tavoitetta olla turvallisin Suomen suurista kaupungeista tarjoamalla pääsyn asiantuntijaverkostoon ja yhteiseen tiedonjakoon kriisi- ja häiriötilanteissa. Kolmen vuoden sitoumus maksaisi enintään 10 000 euroa vuodessa asukasluvun mukaan.

Espoon kaupunki antaa lausunnon valtiovarainministeriölle hallituksen lakiehdotuksesta, joka koskee Kevan (julkisen sektorin eläkelaitos) toiminnan kehittämistä. Lakimuutoksella ehdotetaan parannettavaksi Kevan johtoa koskevien henkilöiden valintaa ja osaamisvaatimuksia, erityisesti sijoitustoiminnan asiantuntemusta. Lisäksi lakiin tulisi tarkemmat säännöt sijoitustoiminnan järjestämisestä ja tilinpäätöksen laadinnasta. Tavoitteena on varmistaa eläkevarojen asianmukainen hoito ja yhtenäistää vaatimuksia muiden rahoitusalan toimijoiden kanssa.

Kaupunginhallitus ehdottaa 35 pysäköintiosakkeen myyntiä Finnoon Pysäköinti II Oy:ssä Espoon Asunnoille 1 120 000 euron kauppahinnalla. Osakkeet oikeuttavat pysäköimään Lapintilankadun pysäköintilaitoksessa, ja niiden myyntihinta on 32 000 euroa per osake. Kauppa korvaa nykyisen väliaikaisen pysäköintisopimuksen kaupungin ja Espoon Asuntojen välillä. Myynnillä on tarkoitus kattaa pysäköintilaitoksen rakentamiskuluja.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle merkittäväksi tiedoksi luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden käsittelyvaiheesta. Hallintosääntö velvoittaa kaupunginhallituksen raportoimaan vuosittain maaliskuun loppuun mennessä niistä aloitteista, jotka on lähetetty edellisen vuoden kesäkuuhun mennessä mutta joihin ei ole vielä annettu vastausta. Samalla ilmoitetaan, mitä toimenpiteitä näiden aloitteiden johdosta on tehty.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hylkäisi valtuutettu Henrik Vuornoksen ja 34 muun valtuutetun aloitteen uimarannan rakentamisesta Hyljelahden Rullaniemen alueelle. Selvityksen mukaan hanke vaatisi mittavia investointeja, koska alue on ruovikoitunutta ja matalaa, mikä edellyttäisi ruovikon poistoa, rannan syventämistä ja infrastruktuurin rakentamista. Nykyisten uimapaikkojen verkostoa pidetään riittävänä alueen tarpeisiin, ja lähimmäksi jää Kaitaanmäen uimapaikka rantaraitin varrella. Aloite esitetään merkittäväksi tiedoksi ja loppuun käsitellyksi.

Kaupunginhallitus esittää maksullisen pysäköinnin laajentamista Espoon viiteen kaupunkikeskukseen sekä metro- ja junaasemien ympäristöihin. Pysäköinti jaetaan kahteen vyöhykkeeseen: keskustat maksaisivat 3,5 euroa/tunti (vyöhyke 1) ja kauempana olevat alueet 2,5 euroa/tunti (vyöhyke 2). Maksullisuus olisi voimassa arkisin klo 8-20, lauantaisin klo 8-18 ja vyöhykkeen 1 alueilla myös sunnuntaisin klo 8-18. Samalla ehdotetaan täyssähköautojen nykyisen 50 prosentin alennuksen lopettamista, ja uudistuksen arvioidaan tuovan kaupungille 2,5 miljoonan euron lisätulot vuonna 2026.

Valtuutettu Mikko Laakso ja 23 muuta valtuutettua ehdottavat, että kaupunki laajentaisi sähköisen huutokaupan käyttöä hankinnoissaan nykyistä merkittävästi. Asiantuntijoiden mukaan sähköistä huutokauppaa tulisi käyttää noin 30 prosentissa kaikista hankinnoista, kun se nyt on käytössä lähinnä elintarvikehankinnoissa. Valtuutetut viittaavat HUS:n kokemuksiin, joissa sähköinen huutokauppa on tuonut arviolta 15 prosentin säästöt hankintoihin. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että aloite merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi.

Kaupunginhallitukselle esitetään valtuustokysymys vammaisten ja erityistukea tarvitsevien oppilaiden opetuksesta Espoossa. Kysymys koskee huolia siitä, että perusopetuslain uudistuksen jälkeen jotkut kunnat ovat tulkinneet kelpoisuusvaatimuksia tiukemmin, jolloin aiemmin pätevinä pidetyt erityisopettajat eivät enää täyttäisikään vaatimuksia ja osa oppilaista olisi jäänyt ilman tarvitsemaansa tukea. Espoosta kysytään, onko kaupunki toiminut samoin ja miten tilanne täällä on erityisopettajien kelpoisuuden ja oppilaiden tuen osalta verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Kaupunginhallitus ehdottaa kysymyksen merkitsemistä tiedoksi ja asian käsittelyn päättämistä saatuaan selostuksen tilanteesta.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustoaloitteen merkitsemistä tiedoksi ja loppuun käsitellyksi. Valtuutettu Henna Kajava yhdeksän muun valtuutetun kanssa on ehdottanut, että kaupunki julkaisisi sivuillaan tilastollisen aikasarjan Espoon väestökehityksestä kymmenen vuoden ajalta espoolaisten alkuperämaiden mukaan eriteltynä. Kaupunki vastaa, että tarvittavat väestötilastot ovat jo saatavilla kaupungin verkkosivuilta ja Tilastokeskuksen maksuttomista tietokannoista, joista voi poimia haluamansa tiedot ja tehdä niistä kuvaajia. Kaupunki katsoo, että nykyiset tilastopalvelut vastaavat jo aloitteen tavoitteisiin.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se ei käytä otto-oikeuttaan eli ei puutu useisiin lautakuntien ja viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin helmikuulta 2026. Päätökset koskevat muun muassa huippu-urheilun tukea vuodelle 2026, erilaisia hankintoja (työkoneet, väistökuljetukset, päällystysurakka), varhaiskasvatuksen palvelusetelisääntöjen muutoksia sekä virkamuutoksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupunginhallitus hyväksyy alemman tason päätöksentekijöiden ratkaisut sellaisenaan. Kyse on normaalista hallinnollisesta menettelystä, jossa tarkistetaan, että alempien toimielinten päätökset ovat asianmukaisia.

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan Espoon kaupunkia kartoittamaan keinoja lasten ja nuorten kohtuuhintaisen hevosharrastamisen tukemiseksi, mukaan lukien mahdollisuutta perustaa kaupungin oma hevostalli Helsingin mallin mukaisesti. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että aloite merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Vastauksessa todetaan, että Espoon liikunnan avustukset jaetaan tasa-arvoisesti alle 20-vuotiaiden harrastuksiin, ja kaupunki voi tehdä kumppanuussopimuksia voittoa tavoittelemattomien yhdistysten kanssa, jolloin maanvuokra on vain 10 % markkinahinnasta. Investointiohjelman kautta uusia liikuntapaikkoja voidaan toteuttaa osana isompia hankkeita, kuten Leppävaaran ja Matinkylän areenoiden yhteydessä on tehty.

Esitetään mikroliikennelupien myöntämistä neljälle yritykselle: KaupunkiPyörä Suomi Oy:lle, TIER Mobility Finland Oy:lle, Ryde Finland Oy:lle ja Voi Technology Finland Ab:lle. Luvat olisivat voimassa myöntämisajankohdasta helmikuun 2027 loppuun asti, jolloin ensimmäinen kokeilukausi päättyy. Uuden lainsäädännön mukaan kunta ei voi harkita lupia, vaan ne on myönnettävä kaikille hakijoille, joilla ei ole esteitä toiminnalle. Ensimmäisen kokeilukauden jälkeen arvioidaan lupaehtojen toimivuutta ja päätetään jatkotoimenpiteistä.

Puheenjohtaja ehdottaa todettavaksi, että kaupunginhallituksen kokous on kutsuttu koolle lain mukaisesti ja että paikalla on riittävästi jäseniä päätösten tekemiseen. Kokouskutsu on toimitettu jäsenille 26.2.2026, mikä täyttää vaadittavan ennakkoajan. Tämä on vakiomenettely jokaisen kokouksen alussa ennen varsinaisten asioiden käsittelyä.

Kaupunginhallitus ehdottaa hyväksyttäväksi asemakaavan muutoksen Otaniemessä sijaitsevalle Teknologföreningenin osakuntatalotontille, joka mahdollistaisi tontin täydennysrakentamisen opiskelija-asunnoilla. Suunnitelma sisältää 1-6-kerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen vuonna 1966 valmistuneen alkuperäisen osakuntatalo Urdsgjallarin ympärille. Täydennysrakentamisesta saatavilla tuloilla rahoitettaisiin vanhan osakuntatalo peruskorjaus, joka on tarpeen mutta taloudellisesti haastava osakunnalle. Hanke edellyttää myös maankäyttösopimuksen hyväksymistä kaupungin ja Teknologföreningenin välillä.

Espoon kaupunki ehdottaa valtuustolle hyväksyttäväksi uutta hyvinvointisuunnitelmaa vuosille 2026–2029. Suunnitelman kolme painopistettä ovat yhteisöllisyyden lisääminen, turvallisuuden edistäminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen - nämä on valittu edellisissä hyvinvointikertomuksissa esiin nousseiden haasteiden pohjalta. Tavoitteet ja mittarit on määritelty eri ikäryhmille, ja suunnitelma ohjaa kaupungin hyvinvoinnin edistämistyötä koko valtuustokauden ajan. Hyvinvointisuunnitelma on lakisääteinen velvoite ja osa kaupungin strategista johtamista.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle hallintosäännön tarkistamista useissa kohdissa organisaatiomuutosten johdosta. Keskeiset ehdotukset koskevat nuorisopalvelujen organisointia, viranhaltijoiden ratkaisuvaltaa ja läsnäolo-oikeuksia eri kokouksissa. Muutoksilla on tarkoitus selkeyttää päätöksentekoprosesseja ja sopeuttaa sääntöjä uuteen organisaatiorakenteeseen. Ehdotetut muutokset koskevat muun muassa nuorisovaltuuston aloitteiden käsittelyä sekä eri johtajien vastuualueita.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Päivi Puntilan ja 28 muun valtuutetun aloite matkailutulojen merkittävästä kasvattamisesta merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitetään monivuotisen projektin käynnistämistä Espoon kaupunkimielikuvan ja kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseksi erityisesti liikematkailun ja kongressien saralla. Kaupungin vastauksen mukaan Espoolla on hyvät edellytykset vahvistaa asemaansa kansainvälisenä matkailukaupunkina, mutta tämä edellyttäisi pitkäjänteisiä panostuksia ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Suunnitteilla olevat investoinnit kuten Vermon tapahtuma-areena ja Keilaniemen kongressihotelli voisivat toteutuessaan merkittävästi parantaa Espoon matkailuvetovoimaa.

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Espoon huleveden viemäröintialueen 2025 karttaa ja sen sanallista määritelmää. HSY ja Espoo päivittävät vuosittain alueen, jolla HSY:n on lakisääteisesti tarjottava huleveden viemäröintipalveluja kiinteistöille. Huleveden viemäröintialueeseen kuuluvat kiinteistöt, jotka sijaitsevat hulevesiviemärin läheisyydessä tai alueella, jossa kaikki kadut on hulevesiviemäröity. Alueen kiinteistöillä on velvollisuus liittyä HSY:n hulevesiviemäriverkostoon, ellei vapautusta haeta ympäristö- ja rakennusvalvontakeskukselta.

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi HSY:n vesihuollon päivitetty toiminta-alue vuodelle 2025, joka määrittää mitkä kiinteistöt kuuluvat vesihuoltoverkostoon. Toiminta-alue muodostuu pääasiassa kiinteistöistä, jotka sijaitsevat alle 20 metrin päässä vesijohdosta ja jätevesiviemäristä, ja se on rajattu maaliskuun 2025 kiinteistörajojen mukaan. Aiempaan toiminta-alueeseen on tehty tarkistuslaajennuksia vastaamaan toteutunutta ja suunniteltua yhdyskuntakehitystä. Päätöksen tultua lainvoimaiseksi kartta tulee nähtäville HSY:n sähköiseen karttapalveluun.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Hanna Hukarin ja 30 muun valtuutetun tekemä aloite Kaikukortin laajentamisesta liikuntapalveluihin merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitettiin, että taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville kuntalaisille tarkoitettu Kaikukortti laajennettaisiin kokeiluna myös liikuntapalveluihin kulttuuripalvelujen lisäksi. Liikuntapalvelut ovat kuitenkin jo ottaneet Kaikukortin kokeilukäyttöön maaliskuussa tarjoamalla ilmaisia kuntosalikursseja kortin omaaville. Kokeilun tulokset arvioidaan ja niiden perusteella päätetään mahdollisesta jatkosta syksyn tuntitarjonnassa.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että Keilaniemen pysäköintiratkaisun valmistelua laajennetaan alkuperäisen kalliopysäköintilaitoksen lisäksi myös maanpäällisen kansiratkaisun selvittämiseen, johon mahtuisi noin 1700 autopaikkaa. Syksyn 2025 selvityksissä kävi ilmi, että maanpäällinen ratkaisu olisi mahdollista toteuttaa nykyisen asemakaavan mukaisesti. Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa valmistelemaan molempien vaihtoehtojen toteuttamisedellytykset ja tuomaan Keilaniemen pysäköintiratkaisun päätettäväksi viivytyksettä. Keskuspysäköinnin toteuttaminen on välttämätöntä Keilaniemen kehittämisen ja alueelle suunniteltujen toimisto-, palvelu- ja asuntohankkeiden etenemisen kannalta.