Kaupunginhallitus

Valtioneuvosto on pyytänyt Espoon lausuntoa uudesta yhdyskuntarakentamislaista, joka korvaisi nykyiset kadunpidon lait. Ehdotettu laki sääntelisi katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa sekä hulevesien hallintaa. Laki sisältäisi muun muassa esteetöntä suunnittelua koskevat vaatimukset, kunnossapitosuunnitelman laatimisvelvoitteen kunnille sekä tehokkaammat keinot kaivutöiden ohjaamiseen. Espoo ehdottaa lakiluonnoksen hyväksymistä pienin täsmennyksin.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle vastauksen hyväksymistä valtuutettu Emma-Stina Vehmasen ja 39 muun valtuutetun kyselyyn Espoon Asuntojen lyhytvuokrauskäytännöistä. Kyselijät ovat huolissaan siitä, että kaupungin tukemia vuokra-asuntoja voitaisiin vuokrata laittomasti Airbnb-palvelussa voiton tavoittelun vuoksi, kuten on käynyt Helsingissä. Vastauksen mukaan Espoon Asunnot on kieltänyt tällaisen toiminnan ja valvoo sitä aktiivisesti - viime vuonna yhtiö nosti kaksi häätökannetta luvattoman jälleenvuokrauksen takia. Lisäksi esitetään tietoja siitä, miten asuntoja kohdennetaan pienituloisille ja miten uudet tulorajat ovat vaikuttaneet asukasrakenteeseen.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, ettei liikunta- ja hyvinvointilautakunnan jäsen Gustav Båsk (Sfp) saisi eroa luottamustoimestaan. Båsk on pyytänyt eroa, koska kokee menettäneensä luottamuksensa kykyyn työskennellä lautakunnassa epäasiallisen kohtelun ja ruotsinkieliseen identiteettiinsä kohdistuneiden kommenttien vuoksi. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan esitetyt perusteet eivät täytä kuntalain vaatimusta "pätevästä syystä", joka oikeuttaisi eroon luottamustoimesta. Lopullisen päätöksen asiasta tekee kaupunginvaltuusto.

Kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että puheenjohtaja Mervi Katainen edustaa Espoota Brysselissä 5.–6.5.2026 järjestettävässä EU-vaikuttamismatkassa osana Eurocitiesin kaupunkipormestariryhmää ja C6-kaupunkiverkoston tilaisuutta. Matkan tarkoituksena on vaikuttaa Euroopan unionin seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmisteluun, jotta kaupunkien rooli talouskasvun ja investointien toteuttajina tunnustettaisiin paremmin EU:n päätöksenteossa. Matka ajoittuu otolliseen hetkeen, kun EU:n rahoituksen painopisteitä päätetään tuleville vuosille. Matkakustannukset katettaisiin virkamatkojen määrärahoista.

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Espoon pyöräliikenteen edistämisohjelman päivitys, jonka tavoitteena on tehdä pyöräilystä houkuttelevampaa ja turvallisempaa kaikille espoolaisille. Ohjelma sisältää 18 toimenpidekokonaisuutta, jotka koskevat muun muassa pyöräteiden rakentamista, kunnossapitoa ja pyöräilyyn kannustamista seuraavan kymmenen vuoden aikana (2026–2036). Asia on ollut aiemmin pöydällä, ja nyt esitettävään versioon on tehty tarkennuksia ja nostettu esiin tärkeimmät kärkitoimenpiteet pyöräilyn edistämiseksi. Ohjelman toteuttamista on tarkoitus seurata erityisen seurantaryhmän avulla, ja toimenpiteet on suunniteltu toteutettavaksi nykyisillä resursseilla ilman merkittäviä lisäpanostuksia.

Kaupunginhallitukselle esitetään tiedoksi merkittäväksi erilaisia päätöksiä, kirjelmiä ja selostuksia, mukaan lukien tilannekatsaus Espoolaisten talosta. Kyse on rutiininomaisesta tiedonantomenettelystä, jossa hallitus ottaa vastaan tietoa kaupungin eri toimialojen ajankohtaisista asioista. Päätösehdotuksen mukaan nämä tiedot merkitään vain tiedoksi, eikä niistä tehdä erillisiä päätöksiä.

Puheenjohtaja ehdottaa todettavaksi, että kaupunginhallituksen kokous on kutsuttu koolle laillisesti ja kokous on päätösvaltainen. Kokouskutsu on toimitettu jäsenille 23.4.2026 puheenjohtajan allekirjoittamana. Tämä on tavanomainen muodollinen menettely jokaisen kokouksen alussa.

Kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että kaupunki antaa ympäristöministeriölle lausunnon uudesta yhdyskuntakehittämislaista, joka uudistaisi kuntien maapolitiikkaa, tonttijakoa ja rakentamiskustannusten korvaamista koskevat säännökset. Espoon lausunnossa esitetään huolenaiheita siitä, että laki nostaisi kaupungin maanhankintamenoja, koska katualueiden ilmaisluovutusvelvollisuus poistuisi ja lunastuskorvaukset nousisivat 25 prosentilla. Lakiesityksen arvioidaan kasvattavan veronmaksajien vastuuta yhdyskuntarakentamisen kustannuksista ja vaikuttavan maanomistajien yhdenvertaiseen kohteluun. Lausunto on annettava viimeistään 4.5.2026.

Kaupunginhallitukselle esitetään, ettei se käytä otto-oikeuttaan useisiin lautakuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kaupunginhallitus hyväksyy alaistensa toimielinten päätökset sellaisenaan ilman puuttumista niihin. Päätökset koskevat muun muassa henkilöstöasioita, hankintoja, edustajien nimeämisiä eri yhtiöiden kokouksiin sekä kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksiä. Kyse on normaalista hallinnollisesta menettelystä, jossa ylempi toimielin tarkistaa alempiensa päätökset ja päättää jättää ne voimaan.

Kaupunginjohtaja ehdottaa valtuustolle Espoon äänestysaluejaon uudistamista vuoden 2027 alusta alkaen. Ehdotuksen mukaan 15 nykyistä äänestysaluetta jaettaisiin pienemmiksi, jolloin äänestysalueita olisi yhteensä 87. Muutos johtuu siitä, että vuoden 2025 vaaleissa joillakin äänestysalueilla syntyi ruuhkaa, kun ne olivat kasvaneet äänioikeutettujen määrän osalta liian suuriksi. Tavoitteena on, että jokaisella äänestysalueella olisi keskimäärin noin 3500 äänioikeutettua, mikä parantaisi äänestämisen sujuvuutta tulevissa vaaleissa.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuuston 20. huhtikuuta 2026 tekemät päätökset pannaan täytäntöön, koska ne katsotaan laillisiksi ja oikein tehdyiksi. Samalla merkitään tiedoksi valtuuston hyväksymät toivomukset, jotka koskevat erityisopetuksen järjestämistä, nuorten aikuisten työllistymisen tukemista sekä eläinten hyvinvointisuunnitelmaa. Erityisopetuksessa toivotaan, että oppilaiden tukijärjestelyjä ei muuteta kesken lukuvuoden ilman erityisen painavia syitä. Nuorten työllistymisessä tavoitteena on alentaa NEET-nuorten osuus alle 9 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja hyödyntää henkilökohtaista koulutusohjausmallia.

Kaupunginhallitus ehdottaa Mira Koskisen (SDP) valitsemista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan varajäseneksi Bahar Mozaffarin tilalle. Mozaffari on pyytänyt eroa tehtävästä eroamisen vuoksi puolueen jäsenyydestä tammikuussa 2026. Sosiaalidemokraattinen puolue on toimittanut Koskisen ehdokastiedot, ja valinta täyttää toimikunnalle asetetut tasa-arvolain kiintiövaatimukset.

Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi neljän poikkihallinnollisen kehitysohjelman yksityiskohtaisia suunnitelmia vuosille 2025–2029. Ohjelmat keskittyvät kestävään ja luonnonläheiseen Espooseen, tapahtumien kehittämiseen, yhteisöllisyyden vahvistamiseen sekä yritysten ja yrittäjyyden tukemiseen. Ensimmäisenä vuonna on tarkoitus rakentaa kumppanuuksia, käynnistää kokeiluja ja pilotteja sekä kartoittaa kehittämistarpeita eri teemoissa. Ohjelmien etenemisestä raportoidaan valtuustolle ensimmäisen kerran vuoden 2026 lopussa.

Espoon kaupungin ehdotetaan liittyvän Finnish Business Angels Network ry:n jäseneksi 2500 euron vuosimaksulla. FiBAN on Euroopan suurimpia enkelisijoittajaverkostoja, joka yhdistää startup-yrityksiä ja sijoittajia - jäsenistöön kuuluu yli 600 sijoittajaa ja 2000 yritystä. Jäsenyys antaisi Espoolle pääsyn laajaan sijoittajaverkostoon, jonka kautta kaupunki voisi ohjata espoolaisia startup-yrityksiä rahoituksen pariin ja järjestää yhteisiä tapahtumia sijoittajien kanssa. Tavoitteena on vahvistaa Espoon asemaa startup-yritysten keskittymänä ja helpottaa yritysten pääsyä rahoitukseen.

Kaupunginhallitukselle esitetään merkittäväksi tiedoksi maaliskuun kuukausiraportti, joka kertoo kaupungin talouden ja väestönkehityksen tilanteesta. Espoon väestökasvu on hidastunut ja työttömyys kasvanut kevään aikana, mikä heijastuu myös kunnallisverotuloihin. Vaikka kaupungin tulos näyttää tällä hetkellä toteutuvan talousarviota hieman parempana, sisältää ennuste paljon epävarmuustekijöitä. Rahavirta ei riitä investointien kattamiseen, minkä vuoksi kaupunki joutuu ottamaan lainaa noin 140 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus esittää hyväksyttäväksi sopimuksen SRV Rakennus Oy:n kanssa Espoonlahden Mårtensbron korttelin 34339 pihakannen osittaisen toteuttamisen järjestämisestä tontin 6 rakentamisen yhteydessä. Sopimus on tarpeen, koska Espoon Asuntojen tontin 6 asuntokohteen rakentaminen edellyttää osan pysäköintilaitoksen pihakannen ja kantavien rakenteiden toteuttamista jo nyt, vaikka ne kuuluvat SRV:n tulevalle tontille 5. Sopimuksessa sovitaan kaupungin viimesijaisesta velvollisuudesta lunastaa nämä rakenteet, mikäli SRV ei osta tai vuokraa tonttia 5. Sopimus tulisi allekirjoittaa viimeistään 30.9.2026.

Uudenmaan liitto pyytää Espoon lausuntoa VISIO-vaihemaakuntakaavan luonnoksesta, joka koskee koko Uudenmaan aluetta ja keskittyy vihreään siirtymään kuudella teema-alueella: energia, teollinen tuotanto, luonto, logistiikka, vesihuolto ja maanpuolustus. Espoon kaupunki ehdottaa antavansa lausunnon, jossa se pitää vihreän siirtymän teemaa ajankohtaisena, mutta huomauttaa kaavan määräysten olevan liian rajoittavia ja osin tarpeettoman yksityiskohtaisia. Kaupunki katsoo, että maakuntakaavan tulisi vahvemmin tukea vihreään siirtymään liittyvien toimintojen edistämistä ja jättää kunnille riittävästi liikkumavaraa jatkosuunnittelussa. Lausunto on tarkoitus antaa Uudenmaan liitolle ennen määräaikaa 8.5.2026.

Valtuutettu Mikko Laakso ja 25 muuta valtuutettua ovat esittäneet kysymyksen siitä, miksi Espoossa vuonna 2025 valmistuneista asunnoista yli 45 prosenttia oli valtion tukemia, vaikka valtuuston asettama tavoite on vain 20 prosenttia. Kysyjät toteavat, että tuetun asuntotuotannon määrä ylittää yli kaksinkertaisesti kaupunginvaltuuston asettamat tavoitteet ja vie kaupunkia sellaiseen suuntaan, johon valtuusto ei ole sitä halunnut viedä. Valtuustokysymyksessä tiedustellaan myös, mihin korjaaviin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä valtuuston hyväksymien periaatteiden noudattamiseksi. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee kaupungin vastauksen tiedoksi ja toteaa kysymyksen loppuun käsitellyksi.