Kaupunginhallitus 26. tammikuuta 2026

Kaupunginhallitus käsitteli valtuustokysymystä Nuuksion Laihalammen aurinkoahvenien torjunnasta elokuussa 2025. Haitallinen vieraslaji poistettiin kaloille myrkyllisellä rotenoni-liuoksella yhdessä ELY-keskuksen kanssa, koska se uhkasi levitä Pitkäjärveen ja Espoonlahteen heikentäen alkuperäisten lajien elinmahdollisuuksia. Toimenpide kesti noin kuukauden ja alueella kiellettiin liikkuminen turvallisuussyistä. Kaupunki myöntää, että tiedottaminen olisi voinut olla laajempaa ja paremmin ajoitettua alueen asukkaille.

Kaupunginhallitus on tarkastanut valtuuston 19. tammikuuta tekemät päätökset laillisuuden näkökulmasta. Tarkastuksessa todettiin, että valtuusto on toiminut oikein eikä tehnyt virheitä päätöksenteossa. Päätökset ovat laillisia ja ne pannaan nyt täytäntöön normaalisti. Valtuuston kokouksen pöytäkirjat ovat luettavissa kaupungin kokousasiakirjoissa.

Kaupunki myöntää 10,1 miljoonan euron takauksen Espoon Asunnot Oy:n lainalle Soukankujan kerrostalojen peruskorjausta varten. Vuonna 1971 valmistuneet 87 huoneiston rakennukset saavat kattavan peruskorjauksen, johon kuuluu muun muassa lämmöneristyksen parantaminen, ikkunoiden uusiminen, keittiöiden ja kylpyhuoneiden remontti sekä lämmitysmuodon vaihtaminen maalämpöön. Hankkeessa myös kuusi liiketilaa muutetaan asunnoiksi ja rakennuksiin asennetaan aurinkopaneelit. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset ovat 14,4 miljoonaa euroa, josta kaupungin omistama asuntoyhtiö maksaa omarahoitusosuutena 4,3 miljoonaa euroa.

Kaupunginhallitus päätti käynnistää Espoon talouden tasapainotustyön, koska kaupungin menot ovat kasvaneet kestämättömästi ja talous on ajautunut epätasapainoon. Tavoitteena on saavuttaa noin 70 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuosina 2027-2029, jotta talous saadaan tasapainoon vuoden 2029 loppuun mennessä. Valtuuston neuvottelutoimikunta valmistelee tasapainotustoimenpiteet helmikuun ja huhtikuun välisenä aikana. Säästötoimet painottuvat vuosille 2027-2028, mutta hyötyjä pyritään saamaan jo vuodelle 2026.

Laurinlahden alueelle rakennetaan uusi kolmisarjainen alakoulu ja 10-ryhmäinen päiväkoti samaan rakennukseen. Koulu tarjoaa tilat 534 perusopetuksen oppilaalle ja 18 vaativan tuen oppilaalle, kun taas päiväkoti palvelee 210 lasta. Hanke vastaa Espoonlahden väestönkasvuun ja korvaa Kipparin päiväkodin peruskorjauksen, tuoden alueelle noin 105 uutta varhaiskasvatuspaikkaa. Rakennustyöt voivat alkaa, kun asemakaavamuutos saadaan lainvoimaiseksi syksyllä 2026.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että 29 valtuutetun aloite koirapuistojen muuttamisesta savuttomiksi merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitettiin tupakointikiellon laajentamista koirapuistoihin tupakantumppien ympäristöhaittojen, koirien terveysriskien ja käyttäjien viihtyisyyden vuoksi. Vastauksen mukaan Espoon Savuton Espoo -ohjelma kattaa jo päiväkodit ja oppilaitokset, mutta ei ota kantaa puistojen tupakointiin. Tupakkalaki ei nykyisin kiellä tupakointia koirapuistoissa, mutta kunta voisi halutessaan määrätä tällaisia alueita tupakattomiksi.

Kaupunginhallitus vastaa valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotettiin bussilinjojen nopeuttamista liikennevalojen etuuksilla HSL:n kustannusten säästämiseksi. Espoossa on jo nyt 53 valoliittymässä joukkoliikenne-etuudet toiminnassa, ja käynnissä olevassa projektissa järjestelmää uusitaan 48 liittymässä, mikä mahdollistaa etuuksien lisäämisen periaatteessa kaikkiin liittymiin. Valoetuudet suunnitellaan kuitenkin tapauskohtaisesti, sillä ne voivat haitata muuta liikennettä, ja haasteellisinta on tilanne, jossa samaan liittymään tulee busseja monesta suunnasta. Kaupunginhallitus ehdottaa, että aloite merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi.

Kaupunginhallitus päätti kasvun ja oppimisen toimialajohtajan sijaisuusjärjestyksen. Kun toimialajohtaja on poissa tai virka on avoinna, toimii sijaisena ensisijaisesti perusopetuksen johtaja, toisena varhaiskasvatuksen johtaja, kolmantena ruotsinkielisten sivistyspalvelujen johtaja ja neljäntenä toisen asteen koulutuksen johtaja. Päätös varmistaa, että sivistystoimen johtaminen jatkuu sujuvasti kaikissa tilanteissa.

Kaupungin omistama autopaikkatontti Olarissa saa uuden asemakaavan, joka mahdollistaa kerrostalojen rakentamisen autopaikkojen lisäksi. Alueelle voi rakentaa 6 600 neliömetriä kerrostaloja, joihin saa myös liike- ja toimistotiloja. Samanaikaisesti Olarinkadulle suunnitellaan pikaraitiotien pysäkin sijoittamista. Muutos vähentää kokonaisrakennusoikeutta, mutta lisää varsinaisen asumisen ja liiketoiminnan tiloja noin 430 neliömetrillä.

Espoolaiset vaativat kuntalaisaloitteessa kaupungin vetäytymistä Länsirata-hankkeesta, koska Espoon osuus kustannuksista olisi noin 170 miljoonaa euroa tilanteessa, jossa kaupungin velka kasvaa ja peruspalveluiden rahoitus on jo tiukalla. Aloitteentekijöiden mukaan hankkeen hyöty olisi vähäinen suhteessa kustannuksiin eikä se merkittävästi lyhentäisi matka-aikaa, ja lisäksi rata tuhoaisi arvokkaita luontoalueita Espoon kartanon ja Nuuksion kansallispuiston välillä. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että aloite merkitään vain tiedoksi eikä se anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Valtuusto tekee lopullisen päätöksen asiasta.

HSL:n perussopimus päivitetään vastaamaan uutta kuntalakia ja poistetaan päällekkäisyyksiä hallintosäännön kanssa. Muutokset ovat pääosin teknisiä ja selkeyttäviä - ne eivät muuta HSL:n toimintaa käytännössä, vaan kirjaavat jo käytössä olevia toimintatapoja virallisesti sopimukseen. Esimerkiksi jokaisen jäsenkunnan oikeus nimetä asiantuntijajäsen HSL:n hallitukseen vahvistetaan, vaikka tämä on ollut käytäntönä jo kahden kauden ajan. Uusi perussopimus on tarkoitus saada voimaan toukokuussa 2026.

Kaupunginhallitus vastasi valtuutettujen vieraslajien torjuntaa koskevaan kysymykseen. Espoo jatkaa Crowdsorsa-mobiilipelin käyttöä, jonka avulla asukkaat voivat ansaita rahaa torjumalla lupiinia ja jättipalsamia. Kaupunki järjestää vieraslajitalkoita eri puolilla Espoota ja tekee yhteistyötä yritysten sekä järjestöjen kanssa. Lisäksi vieraslajeista tiedotetaan aktiivisesti verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tapahtumissa asukkaiden tietoisuuden lisäämiseksi.

Kaupunginhallituksen kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouskutsu oli toimitettu jäsenille 22. tammikuuta, ja paikalla oli riittävästi jäseniä päätösten tekemistä varten. Tämä on tavanomainen menettely jokaisen kokouksen alussa.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi useita päätöksiä, kirjelmiä ja kuuli selostuksen Keilaniemen pysäköinnin ratkaisuista. Kyse on rutiininomaisesta tiedoksi merkitsemisestä, joka ei vaadi erillisiä päätöksiä. Keilaniemen pysäköintitilanteeseen etsitään ratkaisuja alueen kasvavan liikennetarpeen vuoksi.

Kaupunginhallitus päätti olla puuttumatta eri lautakuntien ja virkamiesten tekemiin päätöksiin, mikä tarkoittaa että ne jäävät voimaan. Kyse on tavallisesta menettelystä, jossa kaupunginhallitus tarkistaa että alemmat toimielimet ovat toimineet sääntöjen mukaan. Päätökset koskivat muun muassa henkilöstöasioita, hankintojen kilpailutuksia sekä kiinteistökauppoja. Käytännössä kaupungin normaali toiminta jatkuu suunnitellusti.