Kaupunginhallitus 16. maaliskuuta 2026

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle hallintosäännön tarkistamista, joka johtuu nuorisopalvelujen organisaatiomuutoksista ja uudesta tasopalkkausmallista. Ehdotus sisältää useita teknisiä muutoksia, kuten nuorisovaltuuston edustajan läsnäolo-oikeuden lisäämisen kaupunginhallituksen kokouksiin ja nuorisovaltuuston aloitteiden käsittelyajan määrittämisen kuudeksi kuukaudeksi. Lisäksi ehdotetaan uuden elinvoimajohtajan aseman vahvistamista hallintosäännössä ja viranhaltijoiden ratkaisuvaltaan liittyviä tarkennuksia. Nämä muutokset on tarkoitus hyväksyä maaliskuun valtuuston kokouksessa.

Kaupunginhallitukselle ehdotetaan maksullisen pysäköinnin laajentamista viiteen kaupunkikeskukseen sekä metro- ja rautatieasemien ympäristöihin. Pysäköinti jaettaisiin kahteen vyöhykkeeseen: keskustan läheisyydessä hinta olisi 3,5 euroa/tunti ja kauempana 2,5 euroa/tunti. Maksullinen pysäköinti olisi voimassa arkisin klo 8-20, lauantaisin klo 8-18 ja uudella alueella myös sunnuntaisin klo 8-18. Täyssähköautojen 50 prosentin alennus pysäköintimaksuista esitetään lopetettavaksi.

Kaupunginhallitukselle esitetään merkittäväksi tiedoksi kaksi asiaa: Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston vastuullisuusraportti vuodelta 2025 sekä tiedoksianto Kulttuuriaukion asemakaavan muutoksen lopullisesta voimaantulosta. Kulttuuriaukion asemakaavan muutos on nyt lainvoimainen, kun Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi siitä tehdyn valituksen tammikuussa. Asemakaava on virallisesti kuulutettu voimaan maaliskuun 11. päivä.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Sini Juutin ja 27 muun valtuutetun valtuustoaloite asukas- ja asiakaskeskeisyyden lisäämisestä merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitetään, että kaupunki panostaa entistä enemmän asukas- ja asiakaskeskeisyyteen johtamisen tasolla ja keskittyy organisaation perustehtävään uusien hankkeiden sijaan. Vastauksessaan kaupunki kertoo, että asukaskeskeisyyttä kehitetään jo nykyisin kaikissa tulosyksiköissä osana perustyötä ja sitä ohjaa kaupunkitasoinen osallisuusmalli.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Susanna Sielon ja 41 muun valtuutetun aloite nuorten aikuisten työllistymisen ja kouluttautumisen tukemiseksi merkitään käsitellyksi. Aloitteessa esitettiin selvitettäväksi, millaisia palveluita nuoret tarvitsevat työllistymiseen ja opintoihin palaamiseen erityisesti kasvavan nuorisotyöttömyyden vuoksi. Vastauksessa todetaan, että Espoo on jo vuodesta 2021 lähtien panostanut nuorten työllistymiseen erilaisten projektien ja selvitysten kautta, ja TE-palveluiden siirryttyä kunnille vuoden 2025 alusta työtä on voitu laajentaa entisestään. Nuorten työttömyys on kasvanut valtakunnallisesti, ja Espoo-Kauniaisten alueella oli joulukuussa 2025 lähes 4000 työtöntä alle 30-vuotiasta nuorta.

Kaupunginhallitukselle on tullut oikaisuvaatimus tammikuussa tehdystä päätöksestä, joka koskee Espoon keskuksen, Latokasken, Karakallion, Kauklahden ja Niittykummun asuintonttimaiden uusia vuokrasopimuksia vuosille 2027-2070. Asunto Oy Kaukrinne vastustaa päätöstä ja vaatii tontinvuokran määräksi enintään 20 000 euroa vuodessa, kun uudessa sopimuksessa se nousisi noin 91 000 euroon nykyisestä 13 500 eurosta. Kaupunginhallitukselle esitetään, että oikaisuvaatimus hylätään, koska alkuperäinen päätös on tehty laillisesti ja oikeassa järjestyksessä. Päätös koskee useita kymmeniä asuintontteja, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät lähivuosina.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se ei käytä oikeuttaan ottaa käsiteltäväkseen alakomiteoiden, lautakuntien ja viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä. Kyse on rutiininomaisesta hyväksymismenettelystä, jossa kaupunginhallitus vahvistaa, että alempien päätöksentekoelinten ratkaisut voivat jäädä voimaan. Päätökset koskevat muun muassa henkilöstöasioita, erilaisia hankintoja, avustusten hakemista ja yhtiökokousedustamista. Jos ehdotus hyväksytään, nämä kaikki listatut päätökset jäävät voimaan sellaisenaan.

Kaupunginhallitukselle esitetään iltapäivätoiminnan asiakasmaksujen korotusta elokuusta 2026 alkaen. Osa-aikaisen toiminnan (klo 12-15) kuukausimaksu ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 90 eurosta 100 euroon ja kokoaikaisen toiminnan (klo 12-17) maksu 150 eurosta 160 euroon. Korotus on mahdollinen uuden lain myötä, joka nosti asiakasmaksujen enimmäismääriä - vaikka laki sallisi jopa korkeammat maksut, Espoon ehdotetut hinnat jäävät selvästi alle lakisääteisen maksimin. Iltapäivätoiminnan maksuja on viimeksi korotettu vuonna 2023, ja alennuksia myönnetään edelleen perheen taloudellisen tilanteen perusteella.

Valtuutettu Ella Immonen ja 23 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että valtuustosaliin lisättäisiin sateenkaarilippu yhdenvertaisuuden symbolina Suomen lipun ja Ukrainan lippujen rinnalle. Kaupunginhallitus kuitenkin ehdottaa aloitteen hylkäämistä perusteluinaan, että valtuustosali on arvokas ylimmän päätöksenteon paikka, jossa tulee näkyä vain valtiolliset tai kaupunkien tunnukset perustellusta syystä. Kaupunki jatkaisi sateenkaarilipulla liputtamista Helsinki Pride -viikolla ja IDAHOBIT-päivänä, mutta pitäisi muut tuen ilmaukset erillään valtuustosalista.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että rasismin vastainen sitoumus merkitään tiedoksi ja kukin valtuutettu voi vapaaehtoisesti allekirjoittaa sen. Sitoumus on valmisteltu tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunnassa, ja sen tavoitteena on kannustaa valtuutettuja puuttumaan rasismiin sekä toimimaan aktiivisesti yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Tarve sitoumukselle nousee siitä, että etniset ja uskonnolliset vähemmistöt kohtaavat edelleen rasismia laaja-alaisesti eri yhteiskunnan osa-alueilla. Sitoumus julkaistaan kolmella kielellä.

Kaupunginhallitus ehdottaa Espoon ympäristönsuojeluviranomaisen taksan tarkistamista huhtikuun alusta 2026 alkaen. Tärkeimpänä muutoksena taksaan lisätään uudet käsittelymaksut vesihuoltolain mukaisten liittämisvelvollisuuden vapautusten hakemisesta, joista ei ole aiemmin voinut periä maksua. Lisäksi eräitä ympäristönsuojelulain mukaisia maksuja ehdotetaan korotettaviksi keskimääräisten työmäärien seurannan ja omakustannushintojen tarkistamisen perusteella. Uusi taksa korvaisi vuonna 2021 hyväksytyn taksan, mutta vanhaa taksaa sovellettaisiin vielä ennen voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin.

Kaupunginhallitukselle esitetään varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen korottamista 1.8.2026 alkaen lakisääteisen indeksitarkistuksen vuoksi. Ehdotuksen mukaan korkein kuukausimaksu nousisi nykyisestä 311 eurosta 335 euroon ja pienin maksu 30 eurosta 32 euroon. Toisen lapsen maksu olisi enintään 134 euroa nykyisen 124 euron sijaan. Indeksitarkistukset tehdään kahden vuoden välein, ja opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asiasta virallisen ilmoituksen marraskuussa 2025.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Henna Kajavan ja 13 muun valtuutetun aloite limudiskojen järjestämisestä nuorille merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitetään, että nuorisopalvelut järjestäisi limudiskoja houkutellakseen nuoria takaisin tanssimaan ja kohtaamaan toisiaan kasvotusten sosiaalisen median sijaan. Nuorisopalvelut vastaa, että he jo järjestävät säännöllisesti erilaisia musiikki-iltoja ja teemadiskoja 21 nuorisotilallaan nuorten toiveiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa nuorten omat toiveet ovat aina keskiössä, ja heiltä kysytään aktiivisesti, millaista toimintaa he haluavat.

Kaupunginhallitus ehdottaa hinnoitteluperusteiden hyväksymistä muiden kuntien asiakkaille, jotka käyttävät Espoon työllisyyspalveluja ja työvoimakoulutusta. Ehdotuksen mukaan Espoo laskuttaisi asiakkaan kotikunnalta työvoimakoulutuksen toteutuneita kustannuksia plus 8 prosentin järjestämiskuluja vuoden 2025 alusta lähtien. Muualta tulleen työnhakija-asiakkaan peruspalveluista kotikuntaa laskutettaisiin 400 euroa vuodessa, mikäli asiakas on tehnyt kirjallisen ilmoituksen siirtymisestä Espoon palvelujen piiriin. Hinnoittelu perustuisi uuteen työvoimapalveluiden järjestämislakiin ja olisi valtakunnallisesti sovittujen periaatteiden mukainen.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle Leppävaaran kartanon asemakaavan hyväksymistä, joka mahdollistaisi yhdeksän hehtaarin alueelle kylämäisen pientalojen asuinalueen ja hevosurheilukeskuksen rakentamisen. Suunnitelmassa kartanon päärakennus ja kaksi vanhaa tallirakennusta ehdotetaan suojeltaviksi, ja lisäksi vanhat työväen asunnot sekä kolme talousrakennusta säilytettäisiin. Alueelle osoitettaisiin yhteensä 6 525 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, josta asumista olisi 2 000 kerrosneliömetriä. Samalla käsittelyssä on maanomistajan ja kaupungin välinen maankäyttösopimus, joka on allekirjoitettu 4. maaliskuuta.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle hyväksyttäväksi Kyytimäen asemakaavan, joka mahdollistaisi uuden pientaloalueen rakentamisen Kauklahden Hansatien pohjoispuolelle. Alueelle on tarkoitus rakentaa vaihtelevaa asuntokantaa noin 20 hehtaarin alueelle, jolloin kokonaisrakennusoikeus olisi 17 739 kerrosneliömetriä. Kaavasuunnittelussa on huomioitu alueen luonto- ja kulttuuriarvot, mutta osa uhanalaiseksi luokitellun lahokaviosammaleen elinympäristöstä jäisi rakentamisalueen alle, mikä edellyttää luonnonsuojelulain mukaista poikkeamista. Samalla Hansatie siirtyisi valtion omistuksesta kaupungin ylläpitoon osana hankkeen toteuttamista.

Kaupunginhallitus ehdottaa tilapäisen liikennejärjestelyn hyväksymistä, jolla Vanha Lillhemtintie Henttaassa avataan kaksisuuntaiselle moottorikäyttöisten ajoneuvojen liikenteelle. Ehdotus perustuu kaupunginvaltuuston aiempaan toivomukseen selvittää tien avaamista välittömästi, kun asemakaavamuutos on tullut lainvoimaiseksi tammikuussa 2026. Tilapäinen järjestely olisi voimassa siihen saakka, kunnes varsinainen katusuunnitelma hyväksytään ja tie rakennetaan pysyvästi kaksisuuntaiseksi. Asia tulee käsittelyyn sen jälkeen, kun teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajat ovat käyttäneet otto-oikeuttaan alkuperäiseen viranhaltijapäätökseen.

Puheenjohtaja ehdottaa todettavaksi, että kaupunginhallituksen kokous on laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen. Kokouskutsu on toimitettu jäsenille 12.3.2026 puheenjohtajan allekirjoittamana. Tämä on vakiokäytäntö jokaisen virallisen kokouksen alussa varmistaakseen, että kokous voidaan pitää ja päätökset ovat päteviä.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että Maria Saitan ja 26 muun valtuutetun tekemä aloite kansainvälisyyssetelin käyttöönotosta merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Kansainvälisyysseteli olisi taloudellinen kannustin työnantajille kansainvälisten opiskelijoiden palkkaamiseen harjoitteluun tai määräaikaisiin työsuhteisiin, kuten Lappeenrannassa, Helsingissä ja Turussa on kokeiltu. Vastauksen mukaan Espoossa tuetaan jo kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä monin tavoin, mutta uusia ratkaisuja tarvitaan. Setelin suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida Espoon taloustilanne, hallinnolliset kustannukset ja muiden kaupunkien kokeiluista ei ole vielä riittävästi tietoa hyödyistä.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi vastauksen valtuutettujen Elina Rodriguezin, Elina Saarentauksen ja Minna Nurmisen sekä 19 muun valtuutetun aloitteeseen eläinten hyvinvointisuunnitelman laatimisesta Espooseen. Valtuutetut esittivät, että Espoo laatisi kattavan suunnitelman, joka ottaisi huomioon tuotanto-, lemmikki- ja luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin sekä sisältäisi mittarit ja seurantamekanismit. Kaupunki vastaa, että eläinten hyvinvointia edistetään jo nyt monin tavoin olemassa olevan eläinlääkintähuollon suunnitelman kautta, jota hoitaa Espoon seudun ympäristöterveys lakisääteisten tehtävien mukaisesti. Ehdotuksen mukaan aloite merkitään käsitellyksi tämän vastauksen perusteella.