Valtuusto 23. maaliskuuta 2026

Kuntalaisaloitteessa vaaditaan, että Espoon kaupunki vetäytyy Länsirata-hankkeesta eikä sitoudu sen rahoittamiseen. Aloitteen tekijät perustelevat vaatimustaan sillä, että hanke olisi Espoolle liian kallis (noin 170 miljoonaa euroa), taloudellisesti riskialtis ja aiheuttaisi vakavia ympäristövahinkoja muun muassa Nuuksion alueella. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kuntalaisaloite merkitään tiedoksi, mutta se ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Valtuusto käsittelee aloitteen ja päättää sen jatkotoimista maaliskuun kokouksessa.

Valtuutettu Mikko Laakso ja 23 muuta valtuutettua ehdottavat sähköisen huutokaupan käytön laajentamista kunnan hankinnoissa kustannustehokkuuden parantamiseksi. Aloitteessa viitataan HUS:n kokemuksiin, joissa sähköinen huutokauppa on tuonut noin 15 prosentin säästöt hankintoihin. Asiantuntijoiden mukaan sähköistä huutokauppaa suositellaan käytettäväksi noin 30 prosentissa kaikista hankinnoista, kun taas Espoo on tähän asti hyödyntänyt sitä lähinnä elintarvikehankinnoissa. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen käsitellyksi.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle hyväksyttäväksi Espoon hyvinvointisuunnitelman vuosille 2026–2029. Suunnitelma on lakisääteinen asiakirja, joka ohjaa kaupungin toimia asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä seuraavan valtuustokauden ajan. Kolme pääpainopistettä ovat yhteisöllisyyden lisääminen, turvallisuuden edistäminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen - nämä valittiin vastaamaan Espoon hyvinvointikertomuksessa esiin nousseisiin huoliin kuten yksinäisyyteen ja turvattomuuden tunteisiin. Suunnitelmalle on määritelty konkreettiset tavoitteet ja mittarit, joilla sen toteutumista seurataan säännöllisesti.

Valtuuston kokouksessa on jätetty aloitteita ja kysymyksiä, jotka ehdotetaan lähetettäväksi kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Aloitteiden ja kysymysten tarkat sisällöt selviävät kokouksen aikana. Tämä on tavanomainen menettely, jolla kuntalaisten ja valtuutettujen esille nostamat asiat saavat asianmukaisen käsittelyn kaupunginhallituksessa.

Valtuusto käsittelee vastausta valtuustoaloitteeseen, jossa ehdotetaan Espoon ilta- ja yöaikaisen elinvoiman kehittämistä yhdessä yritysten ja tapahtumajärjestäjien kanssa. Kaupunginhallitus ehdottaa aloitteen merkitsemistä tiedoksi ja toteamista loppuun käsitellyksi. Vastauksessa todetaan, että Espoo on kehittyvä tapahtumakaupunki noin 700 aktiivisella alan yrityksellä, mutta matkailu- ja ravintola-alaa haastaa vaikea taloustilanne. Potentiaalin lunastaminen ilta- ja yöaikaisen elinvoiman vahvistamisessa edellyttää määrätietoisia päätöksiä ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä.

Valtuuston puheenjohtaja esittää todettavaksi, että kokous on kutsuttu koolle laillisesti ja että valtuusto on päätösvaltainen. Kokouskutsu on toimitettu jäsenille 12.3.2026, mikä täyttää lain vaatimukset kokouksen pitämiselle. Tämä on vakiomenettely, joka tulee käsittelyyn jokaisen valtuuston kokouksen alussa.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle merkittäväksi tiedoksi luettelon vireillä olevista valtuustoaloitteista ja niiden käsittelytilanteesta. Hallintosäännön mukaan kaupungin on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä raportoitava niistä valtuutettujen tekemistä aloitteista, joihin ei ole vielä annettu vastausta edellisen vuoden loppuun mennessä. Samalla ilmoitetaan, mitä toimenpiteitä näiden aloitteiden käsittelemiseksi on tehty.

Valtuustolle esitetään päätettäväksi Helena Tiitisen ja Emmi Ahosen sekä 37 muun valtuutetun valtuustoaloitteen merkitsemistä tiedoksi ja toteamista loppuun käsitellyksi. Aloitteessa ehdotetaan, että Espoo kartoittaisi keinoja lasten kohtuuhintaisen hevosharrastamisen mahdollistamiseksi, arvioisi oman hevostallin perustamista Helsingin mallin mukaisesti ja selvittäisi yhteistyömahdollisuuksia hevosalan yrittäjien kanssa. Vastauksessa kaupunki toteaa, että liikunnan avustukset jaetaan tasa-arvoisesti alle 20-vuotiaiden harrastuksiin ja että urheiluseuratiloja voidaan tukea vuokra-avustuksilla, joiden osuus on noin 35 % hyväksytyistä kuluista. Mikäli hevosharrastushankkeeseen voidaan sisällyttää yleisiä tiloja ja se hyväksytään investointiohjelmaan, kaupunki voisi harkita kumppanuussopimusta, jossa maanvuokra olisi 10 % markkinahinnasta.

Kunnanvaltuustossa on tarkoitus käsitellä hallintosäännön tarkistamista, joka liittyy nuorisopalvelujen uuteen organisointiin ja tasopalkkausmallin käyttöönottoon. Asiaa ei kuitenkaan ole vielä valmisteltu valmiiksi, vaan sen sisältö täydennetään vasta sen jälkeen, kun kaupunginhallitus tekee asiasta oman päätöksensä 16.3.2026. Jos kaupunginhallitus ei tee ehdotusta, asia ei todennäköisesti tule valtuuston käsiteltäväksi lainkaan.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle Espoon vuosina 2020–2025 toteutetun Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman (TakE) lopettamista. Ohjelma pyrki turvaamaan kaupungin talouden tasapainon ja hillitsemään velkaantumista, mutta asetettu 116 miljoonan euron säästötavoite alittui noin 17 miljoonalla eurolla. Vaikka käyttötalouden kasvua onnistuttiin hidastamaan tavoitetta enemmän ja tuloperustaa vahvistamaan, investointitason laskua ja omaisuuden myyntejä ei saavutettu suunnitellusti. Ohjelman kokemukset osoittivat, että tuottavuuden parantaminen on jatkuva johtamistyö eikä erillinen hanke, ja jatkossa tarvitaan selkeämpiä kannustimia sekä tavoitteiden ankkurointia talousarvioon.

Valtuustolle esitetään päätettäväksi, että Henrik Vuornoksen ja 34 muun valtuutetun aloite Hyljelahden uimarannan toteuttamisesta merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Kaupungin selvityksen mukaan Rullaniemen ranta-alue on ruovikoitunutta ja matalaa, joten uimarannan toteuttaminen vaatisi mittavia investointeja ruovikon poistoon, rannan syventämiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen. Kaupunki katsoo, että nykyinen uimapaikkojen verkosto riittää alueen tarpeisiin eikä resursseja ole käytettävissä hankkeen toteuttamiseen. Aloite ehdotetaan hylättäväksi käytännössä, vaikka se muodollisesti merkitään vain tiedoksi.

Valtuutettu Hanna Hukarin ja 30 muun valtuutetun aloitteessa ehdotetaan, että Espoon Kaikukortilla voisi kokeilla maksuttomia liikuntapalveluja kulttuuripalvelujen lisäksi. Kaikukortti on tarkoitettu vähintään 16-vuotiaille taloudellisesti tiukassa tilanteessa oleville henkilöille, ja he voivat saada sen esimerkiksi sote-palveluiden tai järjestöjen kautta. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi vastauksen, jossa kerrotaan että liikuntapalvelut lähtevät kokeiluun mukaan maaliskuussa tarjoamalla kuntosalikursseja Kaikukortin haltijoille. Kokeilua arvioidaan ja tulosten perusteella päätetään mahdollisesta jatkosta syksyn tarjonnassa.

Valtuusto käsittelee vastausta valtuutettujen kysymykseen oppilaskohtaisten tukitoimien toteutumisesta. Vastauksen mukaan perusopetuslaki on muuttunut 1.8.2025, minkä vuoksi oppilaita ei enää sijoiteta eri tuen tasoille, vaan tuki järjestetään ensisijaisesti lähikouluissa ryhmäkohtaisina ja tarvittaessa oppilaskohtaisina tukitoimina. Alueellisista erityisluokista lähikouluihin siirtyminen koskee ensi lukuvuodeksi vain nykyisiä 2.-4. luokkalaisia, kun taas vaativan tuen oppilaat jatkavat alueellisissa erityisluokissa. Kaupungin mukaan kaikille siirtyville oppilaille laaditaan oppilaskohtaisten tukitoimien suunnitelma ja koulut ovat valmistautuneet muutokseen.

Valtuusto käsittelee vastausta valtuutettujen esittämään kysymykseen vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämisestä Espoossa. Kysymyksen taustalla on huoli siitä, että perusopetuslain uudistuksen jälkeen osa opetuksen järjestäjistä on tulkinnut uusia säännöksiä tavalla, joka on voinut johtaa aiemmin kelpoisten erityisopettajien kelpoisuuden kyseenalaistamiseen. Espoo vastaa noudattavansa voimassa olevaa lainsäädäntöä, ja että kelpoisuusvaatimukset ovat säilyneet ennallaan säädösteknisistä päivityksistä huolimatta. Ehdotuksen mukaan valtuusto merkitsisi vastauksen tiedoksi ja totesi kysymyksen loppuun käsitellyksi.

Valtuustossa ehdotetaan merkittäväksi tiedoksi vastaus 29 valtuutetun jättämään aloitteeseen matkailutulojen kasvattamisesta, ja aloite esitetään päätettäväksi loppuun käsitellyksi. Aloitteessa ehdotettiin monivuotisen projektin käynnistämistä Espoon kaupunkimielikuvan ja kansainvälisen näkyvyyden vahvistamiseksi erityisesti yritystapahtuma- ja kongressimatkailussa. Kaupunginhallituksen vastauksessa todetaan, että Espoolla on hyvät edellytykset vahvistaa asemaansa kansainvälisenä matkailukaupunkina, mutta se edellyttää pitkäjänteisiä panostuksia ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Suunnitteilla olevat investoinnit kuten Vermon tapahtuma-areena ja Keilaniemen kongressihotelli voisivat merkittävästi parantaa Espoon vetovoimaa matkailukohteena.