Kasvun ja oppimisen lautakunta 25. maaliskuuta 2026
25. maaliskuuta 2026
Oppilaspaikkapäätökset jakavat kouluja eri kokoisiin
Lautakunta päättää koulukohtaisista enimmäisoppilasmääristä 7. luokalle lukuvuodeksi 2026–2027. Suurimmat yläkoulut saavat ottaa yli 170 oppilasta (Lintumetsän koulu 173), kun taas pienimmät jäävät alle 40 oppilaan (Kilonpuiston koulu 30). Huoltajien lähikoulutoiveista jää toteutumatta noin 7 prosenttia tilojen ja resurssien rajallisuuden vuoksi.
Kolme uutta erityisluokkaa vaativan tuen oppilaille
Esityksen mukaan perustetaan kolme uutta vaativan tuen vammaisopetuksen erityisluokkaa: yksi Martinkallion kouluun vuosiluokille 6–9 ja kaksi Westendinpuiston kouluun vuosiluokille 1–9. Nämä luokat on suunniteltu esimerkiksi autismikirjon oppilaille ja kehitysvammaisille lapsille.
Maahanmuuttajaoppilaille 12 uutta valmistavan opetuksen luokkaa
Päätösehdotuksessa esitetään 12 ryhmämuotoisen perusopetukseen valmistavan opetuksen luokan (RVAL) perustamista eri puolille kaupunkia. Luokat ovat tarkoitettu 7.–9. vuosiluokkien maahanmuuttajaoppilaille, jotka tarvitsevat tukea suomen kielen oppimisessa.
Sisukas-malli saa kielteisen suosituksen
Lautakunta antaa lausunnon valtuustoaloitteeseen Sisukas-mallin käyttöönotosta päiväkodeissa ja kouluissa. Mallin tarkoituksena olisi tukea sijoitettujen lasten koulunkäyntiä. Virkamiesten mukaan malli ei kuitenkaan tuo merkittävää lisäarvoa nykyisiin käytäntöihin nähden, ja sen käyttöönotto vaatisi runsaasti resursseja.
Kotihoidon tuki saa asumisaikavaatimuksen
Lautakunta merkitsee tiedoksi Espoon lausunnon hallituksen esityksestä, jossa kotihoidon tuen saamiselle ehdotetaan kolmen vuoden asumisaikavaatimusta Suomessa. Muutos koskisi vain lakimuutoksen jälkeen Suomeen muuttavia.
Asialista
Lautakunta esittää päätettäväksi, että Espoossa aloitetaan perusopetuksen valmistavan opetuksen lisäopetus lukuvuodesta 2026-2027 alkaen. Tämä lisäopetus on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille oppilaille, jotka tarvitsevat vielä valmistavan opetuksen jälkeen lisätukea suomen tai ruotsin kielen oppimisessa ennen siirtymistä tavalliseen perusopetukseen. Opetus järjestetään erityisesti niille oppilaille, joilla on vähän aiempaa koulunkäyntikokemusta ja jotka ovat tulleet suomalaiseen koulutusjärjestelmään vasta perusopetuksen loppuvaiheessa. Lisäopetusta voidaan antaa enintään vuoden ajan samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai henkilökohtaisena ohjauksena.
Lautakunnalle esitetään hyväksyttäväksi suomenkielisen perusopetuksen vuoden 2025 arviointiraportti. Lain mukaan kunta on velvollinen arvioimaan järjestämäänsä opetusta ja julkistamaan arvioinnin keskeiset tulokset. Raporttiin on koottu tietoa oppimistuloksista, opetuksen laadusta, koulujen hyvinvoinnista, turvallisuudesta sekä muista keskeisistä perusopetuksen toiminnoista. Kyseessä on jo 23. arviointiraportti, mutta ensimmäinen kertaa diaesityksen muodossa tekstipohjaisen raportin sijaan.
Esityslistalla käsitellään oikaisuvaatimusta lukion ruotsin kielen lehtorin virkavalinnasta, jonka espoolainen yhdistys on tehnyt helmikuussa tehdystä virkavaalipäätöksestä. Oikaisuvaatimuksessa väitetään, että valitulla henkilöllä ei ole riittävää englannin kielen taitoa Espoon yhteislyseon kansainvälisessä lukiossa toimimiseen, vaikka haku koski nimenomaan ruotsin kielen lehtorin virkaa. Lautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä, koska virkaan valittu täyttää kelpoisuusvaatimukset ja valinta on tehty asianmukaisesti. Käsittelyssä on siis kysymys siitä, oliko alkuperäinen virkavalinta tehty oikein ja lainmukaisesti.
Lautakunnan puheenjohtaja ehdottaa todettavaksi, että kokous on kutsuttu koolle laillisesti ja että paikalla on riittävästi jäseniä päätösten tekemiseen. Kokouskutsu on toimitettu jäsenille 19.3.2026, mikä täyttää säädetyt määräajat.
Pöytäkirjan tarkastajan valinta
Valtuustoaloitteessa ehdotetaan selvitettäväksi Sisukas-mallin käyttöönottoa Espoon päiväkodeissa ja kouluissa sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseksi. Sisukas-malli on toimintamalli, joka vahvistaa yhteistyötä lastensuojelun, koulujen, sijaishuollon ja huoltajien välillä lapsen osallisuutta korostaen. Kasvun ja oppimisen lautakunta esittää vastauksen, jonka mukaan Espoossa toteutetaan jo Sisukas-mallin periaatteita varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisesti yhteistyössä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvointialue on linjannut, ettei kuntakohtaisia erillismalleja oteta käyttöön, vaan palvelut tulee järjestää koko alueella yhtenäisesti.
Kasvun ja oppimisen lautakunnalle esitetään merkittäväksi tiedoksi suomenkielisen varhaiskasvatuksen toimintakertomus vuodelta 2025. Kertomus kuvaa menneen vuoden toimintaa ja tuloksia suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Toimintakertomus on kokonaisuudessaan luettavissa kokouksen liitteenä.
Selostukset ja ilmoitusasiat
Kasvun ja oppimisen lautakunta esittää päätettäväksi yläkoulujen (7.-9. luokat) oppilaspaikkojen määrät lukuvuodelle 2026-2027. Ehdotuksen mukaan oppilasmääriä säädetään koulukohtaisesti - esimerkiksi Juvanpuiston koulu saisi 114 seitsemäsluokkalaista (30 enemmän kuin viime vuonna) ja Lintumetsän koulu 173 oppilasta (15 vähemmän). Lisäksi perustetaan uusia erityisluokkia ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistavaa opetusta antavia luokkia useisiin kouluihin. Päätös vaikuttaa siihen, mihin kouluun lapsi pääsee ja kuinka suuria opetusryhmät tulevat olemaan.
Kasvun ja oppimisen lautakunnalle on tullut käsiteltäväksi oikaisuvaatimus lukion opinto-ohjauksen lehtorin virkavalinnan kumoamisesta. Oikaisuvaatimuksen tekijä on espoolainen yhdistys, joka katsoo, että virkaan valitulla ei ole riittävää englannin kielen taitoa CEFR C1 -tasolla tai virallista kielitaitotodistusta. Lautakunnalle esitetään oikaisuvaatimuksen hylkäämistä, koska virkaan valittu täyttää kelpoisuusvaatimukset ja on kokonaisarvioinnin perusteella tehtävään soveltuvin hakija. Perustelujen mukaan virkavalinnan harkintavaltaa on käytetty oikein eikä syrjivästi.
Lautakunta käsittelee oikaisuvaatimusta lukion biologian ja maantieteen lehtorin virkavalinnasta, jonka toisen asteen koulutuksen johtaja teki helmikuussa 2026. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii päätöksen kumoamista väittäen, että valitulla opettajalla ei ole riittävää englannin kielen taitoa englanninkielisessä opetuksessa työskentelemiseen. Lautakunnalle esitetään, että oikaisuvaatimus hylätään, koska virkaan valittu täyttää kelpoisuusvaatimukset ja valinta on tehty asianmukaisesti kokonaisarvioinnin perusteella. Hakuprosessissa oli 33 hakijaa, joista 29 täytti muodolliset kelpoisuusvaatimukset.
Kasvun ja oppimisen lautakunta esittää lausunnon antamista valtuutettu Tommi Halkosaaren ja 19 muun valtuutetun aloitteeseen digitaalisen kotiseutumateriaalin tuottamisesta espoolaisille lapsille ja nuorille. Aloitteessa ehdotetaan kaupungin verkkosivuille lapsille ja nuorille suunnattua kotiseutuaineistoa, jota voitaisiin hyödyntää varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Aineisto toteutettaisiin vaiheittain eri ikäryhmille sopivaksi ja useilla kielillä Espoon kieli- ja kulttuurirakenteen mukaisesti. Lausunnon valmistelussa on todettu, että Espoossa on jo olemassa runsaasti digitaalista materiaalia ja kulttuurikasvatuksen toimintamalleja, kuten "Kurkkaa Espooseen" -kirja ja Kulttuurikurkkaus-ohjelma.
Varhaiskasvatuksen johtaja ehdottaa, että lautakunta ei ota käsiteltäväkseen useita viranhaltijapäätöksiä, jotka koskevat pääasiassa lasten tukipalveluiden korvauksia yksityisissä päiväkodeissa sekä tutkimusluvan myöntämistä. Perusopetuksen puolelta esitetään käsittelemättä jättämistä päätöksille, jotka liittyvät henkilöstön vahinkokorvauksiin sekä uusien opettajien virkanimityksiin eri kouluihin. Käytännössä kyse on teknisestä menettelystä, jossa lautakunta hyväksyy virkamiesten tekemät rutiininomaiset päätökset ilman erillistä käsittelyä. Päätökset koskevat arkisia hallinnollisia asioita, jotka eivät vaadi poliittista harkintaa.
Kasvun ja oppimisen lautakunta käsittelee kahta oikaisuvaatimusta, jotka koskevat lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorin virkaan valintaa. Ensimmäisen oikaisuvaatimuksen on tehnyt espoolainen yhdistys ja toisen yksi virkaa hakeneista, jotka molemmat katsovat, että virkaan valitulla ei ole riittävää englannin kielen taitoa Espoon yhteislyseon kansainväliseen opetukseen. Lautakunta ehdottaa molempien oikaisuvaatimusten hylkäämistä, koska virkaan valittu täyttää kelpoisuusvaatimukset ja valinta on tehty asianmukaisesti. Päätöksen mukaan toisen asteen koulutuksen johtaja on käyttänyt harkintavaltaansa oikein eikä päätös ole lainvastainen.
Kasvun ja oppimisen lautakunta merkitsee tiedoksi kaksi asiaa. Ensinnäkin Espoo on antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esityksestä, jossa kotihoidon tuen saaminen edellyttäisi kolmen vuoden asumista Suomessa. Toiseksi Helsingin hallinto-oikeus jätti tutkimatta espoolaisen yhdistyksen valitukset useista opettajien valintapäätöksistä. Molemmissa asioissa kyse on tiedoksi merkitsemisestä, ei varsinaisista päätöksistä.