Kaupunginhallitus 30. maaliskuuta 2026

Kaupunginhallitukselle ehdotetaan hyväksyttäväksi osittaisia muutoksia Hannusrannan alueen maankäyttösopimuksiin, koska valtion korkotukilainojen myöntäminen uusille asumisoikeusasuntokohteille on lopetettu. Muutosten myötä rakennusyhtiöt JM Suomi Oy ja Pohjola Rakennus Oy voisivat toteuttaa alkuperäisten asumisoikeusasuntojen sijaan lyhyen korkotuen, takauslainan tai vapaarahoitteisia asuntoja. JM Suomi maksaisi muutoksesta kaupungille 625 000 euroa ja Pohjola 411 000 euroa lisäkorvauksena. Muutossopimukset on tarkoitus allekirjoittaa viimeistään 29.5.2026.

Kaupunginhallitus esittää Helsingin hallinto-oikeudelle lausuntoa kunnallisvalitusasiassa, joka koskee työllisyyspalveluiden määräaikaisen asiantuntijan valintaa. Aiemmin kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen kyseisestä rekrytointipäätöksestä marraskuussa 2025, minkä jälkeen asiasta valitettiin hallinto-oikeuteen. Lausunnossaan kaupunki ehdottaa, että hallinto-oikeus hylkäisi valituksen perusteettomana. Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupungilta lausuntoa 1.4.2026 mennessä.

Valtuutettu Mika-Erik Walls ja 11 muuta valtuutettua ovat jättäneet kysymyksen erityistuen tarpeen omaavien lasten aamu-, iltapäivä- ja loma-aikaisen hoidon järjestämisestä Espoossa. Kaupunginhallitukselle esitetään, että se merkitsee vastauksen tiedokseen ja toteaa kysymyksen käsitellyksi. Vastauksessa selvitetään, että Espoo järjestää perusopetuslain mukaista iltapäivätoimintaa 1.-2. luokkalaisille ja erityistä tukea tarvitseville muiden vuosiluokkien oppilaille 15-18 lapsen ryhmissä, joissa tukitoimia saava lapsi voi sijoittua kahden lapsen paikalle. Vastaus toimitetaan tiedoksi kaikille valtuutetuille seuraavan valtuuston kokouskutsun yhteydessä.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Mia Noreksen ja 30 muun valtuutetun valtuustokysymys koulujen sijaisjärjestelyistä merkitään tiedoksi ja asia katsotaan loppuun käsitellyksi. Kysymyksessä tiedusteltiin, miten kaupunki seuraa opettajien poissaoloja ja sijaisjärjestelyjä sekä miten järjestelyissä huomioidaan oppilaiden etu ja opettajien pätevyys. Vastauksessa kerrotaan, että vuonna 2025 järjestettiin yhteensä yli 23 000 opettajan sijaisuutta, mutta systemaattista seurantaa poissaolojen kestosta ja toistuvuudesta ei tehdä toimialan tasolla. Pitkäaikaisissa sijaisuuksissa tavoitteena on löytää kelpoisuusvaatimukset täyttävä opettaja, ja yli kuuden kuukauden tehtäviin voidaan palkata kelpoisuutta vailla oleva henkilö vain, jos kelpoisia hakijoita ei ole saatavissa.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Sammallahden ja 22 muun valtuutetun aloite pyöräpaikkanormin joustavoittamisesta merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa esitetään, että pyöräpysäköintiä voitaisiin sijoittaa erillisten pyörävarastojen lisäksi myös huoneistojen yhteyteen, parvekkeille tai irtaimistovarastoihin, jotta vältettäisiin tyhjien kellaritilojen toteuttaminen. Kaupunki on jo vuonna 2023 päivittänyt pyöräpysäköintiohjeita ja vähentänyt pyöräpaikkanormia aiemmasta yhdestä paikasta 30 neliömetriä kohden yhteen paikkaan 40 neliömetriä kohden. Nykyisten ohjeiden tavoitteena on parantaa pyöräpysäköintitilojen todellista käytettävyyttä, sillä aiemmin toteutettiin ratkaisuja, jotka täyttivät paperilla vaatimukset mutta eivät soveltuneet pyörän tosiasialliseen säilyttämiseen.

Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto ottaa tiedoksi vastauksen valtuutettujen helmikuussa jättämään kysymykseen koulukiusaamiseen puuttumisesta. Kysymyksessä tiedusteltiin, miten kouluissa seurataan kiusaamistilanteiden päättymistä, käytetäänkö vakavissa tapauksissa rikos- ja riita-asioiden sovittelua, sekä miten lapsia ja vanhempia ohjeistetaan kiusaamistilanteissa. Vastauksen mukaan jokaisella oppilaitoksella on kirjatut "Kiusaamiseen puuttumisen portaat" ja seurantamittarit, joiden yksityiskohdat vaihtelevat kouluittain. Käsittelyn jälkeen valtuustokysymys merkitään loppuun käsitellyksi.

Kaupunginjohtaja esittää merkittäväksi tiedoksi Espoon saaman valtionosuuspäätöksen vuodelle 2026, joka on yhteensä 471 miljoonaa euroa peruspalveluille. Tämä sisältää 151 miljoonan euron sote-erät, jotka liittyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtymiseen hyvinvointialueille vuonna 2023. Esityksen mukaan konsernihallinto saisi oikeuden laatia mahdollisia oikaisuvaatimuksia valtionosuuspäätöksiin yhdessä toimialojen kanssa. Valtionosuudet vaikuttavat kaupungin talousarvioon ja palvelujen järjestämiseen.

Kaupunginhallitus käsittelee rutiininomaista listaa lautakuntien ja viranhaltijoiden tekemistä päätöksistä, eikä esitä ottavansa yhtään näistä päätöksistä uudelleen käsittelyyn. Lista sisältää tavanomaisia hallinnollisia päätöksiä kuten hankintoja (veteraanipäivän juhlatilaisuus, puhtaanapidon tarvikkeet, uutiskirjetyökalu), tutkimusluvan myöntämisen koululle sekä henkilöstöasioita. Käytännössä tämä tarkoittaa, että aiemmin tehdyt päätökset jäävät voimaan eikä kaupunginhallitus puutu niihin.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että keskusvaalilautakunnan jäsen Jutta Kuru-Kallioniemi (PerusS) vapautetaan tehtävästään hänen pyydettyään eroa henkilökohtaisista syistä. Hänen tilalleen esitetään valittavaksi uusi Perussuomalaisten edustaja. Keskusvaalilautakunta on vaalilain mukaan pakollinen toimielin, jossa tulee olla edustettuna eri puolueita mahdollisuuksien mukaan. Valinnassa on huomioitava myös tasa-arvolain vaatimukset sukupuolijakauman suhteen.

Kaupunginhallitus esittää vuoden 2025 tilinpäätöksen allekirjoittamista ja lähettämistä tilintarkastajille, minkä jälkeen se ehdotetaan hyväksyttäväksi valtuustossa. Tilinpäätös osoittaa, että verotulot jäivät yli 30 miljoonaa euroa talousarviosta pääasiassa talouden epävarmuuden ja työttömyyden kasvun vuoksi, mutta toimintakulujen alittuminen lievensi tilannetta. Kaupungin tilikauden ylijäämäksi muodostui 126,6 miljoonaa euroa, joka ehdotetaan lisättäväksi edellisten tilikausien ylijäämään. Lisäksi ehdotetaan eri rahastojen ylijäämien käsittelyä sääntöjen mukaisesti.

Puheenjohtaja ehdottaa todettavaksi, että kaupunginhallituksen kokous on kutsuttu koolle laillisesti ja että kokous on päätösvaltainen. Kokouskutsu on toimitettu jäsenille 26.3.2026, mikä täyttää lain vaatimukset kokouksen pitämiselle. Tämä on vakiomenettely jokaisen kokouksen alussa, jotta voidaan varmistua että tehtävät päätökset ovat päteviä.

Kaupunginhallitukselle esitetään merkittäväksi tiedoksi helmikuun kuukausiraportti, joka kertoo kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja väestökehityksestä. Espoon väestönkasvun ennakoidaan hidastuvan 5 600 henkeen tänä vuonna, ja työttömyys on noussut 11,2 prosenttiin työvoimasta. Kunnallisverotulojen toteutumisessa on epävarmuutta, sillä viime vuoden heikko verotulokasvu vaikeuttaa tämän vuoden tavoitteiden saavuttamista. Kokonaisuudessaan kaupungin vuosikatteen arvioidaan kuitenkin toteutuvan 10,3 miljoonaa euroa talousarviota paremmin.

Kaupunginhallitus esittää, että valtuuston 23. maaliskuuta tekemät päätökset pannaan täytäntöön, koska ne eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eivätkä ole lainvastaisia. Samalla merkitään tiedoksi valtuuston hyväksymät toivomukset, jotka koskevat muun muassa sähköisen huutokaupan laajentamista hankintoihin, oppilaskohtaisten tukitoimien toteutumista, matkailutulojen kasvattamista ja lasten hevosharrastamisen tukemista. Toivomukset lähetetään tiedoksi niille lautakunnille ja kaupunkikonsernin yksiköille, joiden toimialaan ne kuuluvat.

Espoon kaupungin henkilöstöraportti vuodelta 2025 esitetään merkittäväksi tiedoksi. Raportin mukaan henkilöstömäärä kasvoi 250 henkilöllä ja oli vuoden lopussa 11 362, mikä johtui pääasiassa valtion työllisyydenhoidon henkilöstön siirtymisestä kaupungin palvelukseen. Työvoiman saatavuus parani yleisesti, mutta erityisesti ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ja opetukseen sekä erityisopetukseen on edelleen vaikea löytää osaajia. Henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vähenivät hieman 14,2 päivään työntekijää kohti, ja keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä nousi 65,3 vuoteen.

Kaupunginhallitukselle esitetään päätettäväksi Espoon pyöräliikenteen edistämisohjelman päivitys, jonka tavoitteena on tehdä pyöräilystä houkuttelevampaa ja turvallisempaa kaikille espoolaisille. Ohjelma sisältää 18 toimenpidekokonaisuutta, jotka koskevat muun muassa pyöräteiden rakentamista, kunnossapitoa ja pyöräilyyn kannustamista, ja on tarkoitus toteuttaa vuosina 2026–2036. Toimenpiteet on suunniteltu toteutettaviksi nykyisillä henkilöresursseilla ja investointimäärärahoilla ilman merkittäviä lisäresursseja. Ohjelman toteutumista seurataan perustettavan seurantaryhmän toimesta määriteltyjen mittareiden avulla.

Kaupunginhallitukselle esitetään vastaus valtuutettu Johanna Värmälän ja 27 muun valtuutetun kysymykseen siitä, miten Espoon tulisi paremmin seurata ja käsitellä valtuuston hyväksymiä toivomuksia. Vastauksessa todetaan, että toivomukset eivät perustu kuntalakiin ja oikeustieteellisessä kirjallisuudessa niiden toteutumista ei pidetä todennäköisenä. Nykyisin hyväksytyt toivomukset lähetetään tiedoksi asianomaisille lautakunnille ja kaupunkikonsernin yksiköille hallintosäännön mukaisesti. Toivomusten seurannan parantamiseksi Espoo on helmikuusta 2026 alkaen aloittanut valtuustotoivomusten yksityiskohtaisen tiedoksi merkitsemisen kaupunginhallituksessa.

Valtuustoaloitteessa esitettiin Espoon nuorten aikuisten työllistymisen ja kouluttautumisen tuen selvittämistä, sillä nuorten työttömyys on kasvanut huolestuttavasti - erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on noussut 32,5 % vuodentakaisesta. Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi kaupungin kattavan vastauksen, jossa kerrotaan jo käynnissä olevista toimista kuten Espoon nuorten työllistymisen edistämisohjelmasta ja laajasta yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Vastauksen mukaan kaupunki on panostanut nuorten työllistymiseen jo vuodesta 2021 lähtien ja kohdentanut vuonna 2026 erityistä tukea työnantajille nuorten palkkaamiseksi. Aloite ehdotetaan merkittäväksi loppuun käsitellyksi, koska kaupunki katsoo vastanneensa riittävästi aloitteen esittämiin kysymyksiin.

Kaupunginvaltuusto ehdotetaan merkitsevän tiedokseen valtuustoaloitteen, jossa esitetään vammaisneuvoston edustajille puhe- ja äänioikeutta kaupunginvaltuustossa samaan tapaan kuin nuorisovaltuustolla on. Aloitteen mukaan tämä vahvistaisi yhdenvertaisuutta, sillä nykyään vain nuorisovaltuuston edustajilla on oikeus osallistua valtuuston kokouksiin. Kaupunginhallitus toteaa vastauksessaan, että Espoo noudattaa samaa käytäntöä kuin muut suuret kaupungit ja vammaisneuvoston jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa tulemalla valituksi vaalien kautta. Aloite ehdotetaan merkittäväksi loppuun käsitellyksi.