Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto ehdottaa, että valtuutettu Inka Hopsun ja 26 muun valtuutetun aloite uudesta uimahallista merkitään tiedoksi ja asia katsotaan loppuunkäsitellyksi. Aloitteessa esitetään, että Espoo tarvitsee seitsemännen uimahallin jo vuoteen 2032 mennessä väestönkasvun vuoksi, ja sen suunnittelu tulisi aloittaa heti, koska uimahallin rakentaminen kestää arviolta vähintään seitsemän vuotta. Kaupunki vastaa, että voimassa olevassa 10 vuoden investointiohjelmassa ei ole varausta uudelle uimahallille Espoonlahden uimahallin jälkeen. Ennen aikataulun käsittelyä investointiohjelmassa tarvitaan tarveselvitys ja sijaintien esiselvitykset.

Kaupungin konserni- ja tilajaosto esittää puoltavien lausuntojen antamista yhdeksälle asuinkohteen rakennushankkeelle, jotka toteutetaan valtion korkotukilainoilla tai takauslainalla. Hankkeet sijaitsevat Tapiolassa, Kaitaassa ja muilla alueilla, ja ne tuottaisivat yhteensä satoja vuokra-asuntoja kaupunkiin. Osa hankkeista edellyttää maankäyttösopimusten muutoksia ennen toteutumista. Lausunnot käsitellään osana prosessia, jossa kaupunki tukee kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon edistämistä alueillaan.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto ehdottaa, että valtuustoaloite Olarin uimahallin avaamiseksi merkitään käsitellyksi tiedoksi. Uimahalli on ollut suljettuna viime vuoden elokuusta lähtien, ja sen kunnostaminen vaatisi laajoja korjaustöitä sekä taloyhtiöltä että kaupungilta - uima-allas tulisi uusia kokonaan betoneineen, allastekniikka ja ilmanvaihto vaativat peruskorjausta. Hankkeen esteenä on myös se, että uimahallihenkilöstöresurssi on jo mitoitettu nykyisiin uimahalleihin eikä Olarin hallin käyttöönoton vaatimaa lisähenkilöstöä ole käytettävissä. Vaikka uimahallilla on ollut uskollinen käyttäjäkunta noin 15 000 kävijää vuodessa, korjauskustannukset ja käyttöresurssit ovat esteenä avaamiselle.

Esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi Postipuun päiväkodin hankesuunnitelma, jossa nykyinen vuonna 1986 valmistunut 5-ryhmäinen päiväkoti purettaisiin ja korvattaisiin uudella 8-ryhmäisellä kaksikerroksisella päiväkodilla. Uusi päiväkoti tarjoaisi 168 varhaiskasvatuspaikkaa Postipuuntie 7:ssä, ja hankkeen arvioidut kustannukset ovat 8,21 miljoonaa euroa. Rakentaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2028-2030, ja käyttöönotto tapahtuisi elokuussa 2030. Hanke lisäisi varhaiskasvatuspaikkoja alueella, sillä uusista paikoista 105 korvaisi nykyisiä ja 63 olisi kokonaan uusia.

Valtuutettujen Jiri Kerosen ja Ari Ampujan valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että Espoo luopuisi Tapiolan uimahallin korjaushankkeesta ja rakentaisi sen sijaan kokonaan uuden uimahallin Tapiolaan. Aloitteentekijät perustelevat ehdotustaan sillä, että vuodesta 2016 kiinni ollut uimahalli on teknisesti huonossa kunnossa ja peruskorjauksen kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto ehdottaa kuitenkin merkitsevänsä vastauksen tiedoksi ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi, sillä kaupunginvaltuusto on jo päättänyt keväällä 2025 jatkaa 55,5 miljoonan euron peruskorjaushanketta ja rakennustyöt ovat jo käynnistyneet toukokuussa 2025.

Esitetään päätettäväksi, että Espoo valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan päätöksen, jolla Länsirata Oy:lle annetaan lupa hankkia Helsingin ja Kirkkonummen omistamat yhtiön osakkeet suunnatusti. Helsinki luopuu kaikista osakkeistaan 1,65 miljoonalla eurolla ja Kirkkonummi osakkeistaan noin 108 000 eurolla, koska kumpikaan kaupunki ei halua osallistua Länsiradan rakentamisvaiheeseen. Ostetut osakkeet mitätöitäisiin, jolloin Espoon omistusosuus Länsirata Oy:stä kasvaisi vastaavasti.

Kokouksen alussa puheenjohtaja ehdottaa todettavaksi, että jaoston kokous on kutsuttu koolle säännösten mukaisesti ja että paikalla on riittävästi jäseniä päätösten tekemiseen. Kokouskutsu on lähetetty jäsenille 19.3.2026 eli neljä päivää etukäteen lain vaatimalla tavalla. Tämä on vakiomenettely jokaisen kokouksen alussa.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto ehdottaa Espoon kaupungin edustajan nimeämistä Länsirata Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen 14. huhtikuuta 2026. Kaupunki omistaa 13,25 prosenttia Helsinki-Turku-nopeaa junayhteyteensä suunnittelevasta yhtiöstä, joka teki viime vuonna 838 000 euron tappion. Edustajaksi ehdotetaan konsernijuristi Tommi Nieppolaa, joka kannattaisi yhtiökokouksessa muun muassa tilinpäätöksen vahvistamista, tappion siirtämistä taseen tappiotilille ja hallituksen jäsenten palkkioita. Päätös koskee sitä, millä mandaatilla Espoo käyttää äänivaltaansa yhtiökokouksessa.

Espoon kaupunki ehdottaa perustavansa yhdessä Pohjola Vakuutus Oy:n ja LähiTapiolan kanssa Kiinteistö Oy Kutojantien Parkki -nimisen pysäköintiyhtiön, joka toteuttaisi ja hallinnoisi pysäköintilaitosta Kilossa. Pysäköintilaitos rakennettaisiin kortteliin 54056 ja sinne sijoitettaisiin kortteleiden 54055-54057 asemakaavan edellyttämät 240 velvoitepysäköintipaikkaa. Kaupunki merkitsisi yhtiöstä 53 osaketta, jotka oikeuttaisivat 53 pysäköintipaikkaan, merkintähintaan 0 euroa. Pysäköintilaitoksen rakentamiseen tarvittava rahoitus kerättäisiin perustajaosakkailta erillisillä sijoituksilla rakentamisen edetessä.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto käsittelee Tilapalvelut-liikelaitoksen viranhaltijoiden tekemiä päätöksiä ja esittää, että se ei käytä otto-oikeuttaan mihinkään näistä päätöksistä. Päätökset koskevat muun muassa vahingonkorvausvaatimusta, rakennusten suunnitteluhankintoja kuten Aamunkoiton päiväkodin peruskorjausta ja Viherlaakson muistipalvelukeskuksen purku- ja muutostöitä, sekä sähköautojen latausinfrastruktuurin rakentamista Oittaan ja Bodomin tukikohtiin. Otto-oikeuden käyttämättä jättäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että viranhaltijoiden päätökset jäävät voimaan sellaisenaan.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston ehdotetaan hyväksyvän Tilapalvelut-liikelaitoksen vuoden 2025 tilinpäätös, joka osoittaa 29,4 miljoonan euron ylijäämän - 5,4 miljoonaa euroa enemmän kuin tavoiteltiin. Liikelaitos toteutti tulostavoitteensa hyvin, mutta investointitavoite jäi osittain saavuttamatta, kun uudisrakennusinvestointeja toteutui 53,8 miljoonalla eurolla, mikä oli 15,5 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Esityksessä ehdotetaan myös, että ylijäämä kirjataan liikelaitoksen omaan pääomaan. Lopullisen päätöksen tilinpäätöksestä tekee kaupunginvaltuusto osana koko kaupungin tilinpäätöksen hyväksymistä.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto esittää 20 edustajan nimeämistä Sydkustens landskapsförbund rf:n vuosikokoukseen huhtikuussa. Sydkustens on 16 eteläsuomalaisen kaksikielisen kunnan järjestö, joka tukee ruotsinkielistä koulutusta ja kulttuuria. Espoon kaupungin jäsenmaksuksi vuodelle 2026 esitetään noin 35 500 euroa, mikä vastaa viime vuosien tasoa. Edustajien määrä perustuu kaupungin ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärään.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto esittää valtuustolle, että valtuutettu Juri Aaltosen ja 14 muun valtuutetun valtuustoaloite uimahallin sijoittamismahdollisuuksien selvittämisestä Espoonlahdessa merkitään tiedoksi ja katsotaan loppuun käsitellyksi. Aloitteessa pyydettiin selvittämään pikaisesti uuden uimahallin sijoitusmahdollisuuksia vanhan paloaseman tontille tai nykyisen hallin pohjoispuolelle, sillä nykyisessä hallissa käy vuosittain noin 400 000 kävijää ja sen sulkeminen ilman korvaavaa hallia olisi katastrofi. Kaupunki on jo päättänyt keväällä 2025 käynnistää uuden uimahallin asemakaavoituksen kiireellisesti, ja uudeksi sijoituspaikaksi on valittu nykyisen hallin viereinen päiväkotitontti sekä pysäköintialue. Uuden uimahallin on alustavasti arvioitu valmistuvan vuoteen 2030 mennessä.

Kokouksessa esitetään merkittäväksi tiedoksi kaksi selostusta: Kvanttinova Oy:n yhteisökatsaus sekä eri toteutusmuotojen kustannusten vertailu. Hallituksen puheenjohtaja Erja Turunen kertoo Kvanttinova Oy:n tilanteesta, ja Reijo Yrjölä esittelee kustannusvertailun tulokset. Kyse on tiedoksi merkitsemisestä, ei varsinaisista päätöksistä.

Espoo, Helsinki ja Vantaa esitetään käyvän lähetekeskustelun vuoden 2027 omistajaohjaustavoitteista, joilla kaupungit ohjaavat Helsingin seudun liikennettä (HSL) ja ympäristöpalveluja (HSY). Tavoitteet on valmisteltu kolmen kaupungin yhteistyönä ja ne kattavat vuodet 2027-2029. HSL:n subventioaste ehdotetaan asetettavan 40 prosenttiin vuodelle 2029, mikä tarkoittaa sitä osuutta HSL:n kuluista, jonka jäsenkunnat maksavat lipputulojen jälkeen. Kuntayhtymät raportoisivat tavoitteiden toteutumisesta neljännesvuosittain.

Kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto ehdottaa, että kaupunginjohtaja valtuutetaan allekirjoittamaan Länsirata Oy:n osakkeenomistajien yksimielinen päätös suunnatusta maksuttomasta osakeannista. Päätöksen taustalla on se, että Helsinki ja Kirkkonummi jättävät Länsirata Oy:n osakkuuden hankkeen siirtyessä rakentamisvaiheeseen. Osakeannin seurauksena Espoon omistus Länsirata Oy:ssä kasvaisi nykyisestä 14,40 prosentista 14,03 prosenttiin, kun Espoo saisi maksutta 177 997 uutta osaketta. Muut jäljelle jäävät omistajat ovat Suomen valtio (68,24 %), Turku, Salo, Lohja ja Vihti.

Hyvinvointialueuudistuksen ja organisaatiomuutosten myötä ehdotetaan hyväksyttäväksi kaupunkitasoinen yleislinjaus, joka selkeyttää Espoon tilojen kuntalaiskäytön periaatteita. Linjauksen tarkoituksena on luoda yhdenmukaiset ja läpinäkyvät säännöt sille, miten järjestöt ja kuntalaiset voivat käyttää kaupungin tiloja harrastus- ja kokoustoimintaansa. Erityisesti linjaus ohjaa järjestöjen, seniori- ja vammaisjärjestöjen sekä kotouttavan toiminnan tilojen käyttöä. Vastuu tilojen kuntalaiskäytön kustannuksista osoitetaan sille tulosyksikölle, jonka tavoitteita kyseinen toiminta parhaiten toteuttaa.

Espoon kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaosto ehdottaa kaupunginhallitukselle Postipuun koulun hankesuunnitelman hyväksymistä. Suunnitelman mukaan Leppävaarassa sijaitsevan Postipuun koulun vanhat rakennukset korvattaisiin uudella noin 7850 neliömetrin alakoululla, joka laajentaisi koulun nykyisestä kaksisarjaisesta nelisarjaiseksi (762 oppilaspaikkaa). Hankkeella vastataan Leppävaaran alueen kasvavaan perusopetuspaikkojen tarpeeseen, sillä perusopetusikäisten määrän ennustetaan kasvavan vielä 239:llä vuoteen 2031 mennessä. Hankkeen toteutuminen edellyttää myös asemakaavan muutosta, jonka on tarkoitus valmistua touko-kesäkuussa 2026.