Kasvun ja oppimisen lautakunta 28. tammikuuta 2026
28. tammikuuta 2026
Perusopetuksen kieliohjelma jäi pöydälle
Kasvun ja oppimisen lautakunta jätti yksimielisesti pöydälle suomenkielisen perusopetuksen kieliohjelman tarkistamisen, vaikka asia on ollut valmistelussa jo pitkään. Muutos olisi tarkoittanut sitä, että jatkossa kaikissa kouluissa A1-kielenä olisi englanti ja kielikylpykouluissa lisäksi ruotsi. Nykyisin osassa kouluja tarjotaan myös ranskaa ja saksaa A1-kielenä.
Palvelusetelin arvo nousee 20 euroa
Varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvo nousee 2 prosentilla 1 028 euroon kuukaudessa maaliskuun alusta. Korotus on 20 euroa kuukaudessa. Palvelusetelin käyttöä laajennetaan myös muihin kuntiin, jolloin espoolaiselle lapselle voidaan myöntää palveluseteli naapurikuntien päiväkoteihin.
Postipuun päiväkoti maksaa 8,2 miljoonaa
Postipuun korvaava päiväkoti toteutetaan 8-ryhmäisenä 168 varhaiskasvatuspaikan päiväkotina. Hankkeen tavoitehinta on 8,21 miljoonaa euroa. Nykyinen vuonna 1986 valmistunut päiväkoti puretaan ja korvataan hieman erimuotoisella ja kerroksen korkeammalla rakennuksella. Rakentaminen alkaa toukokuussa 2028 ja valmistuu elokuussa 2030.
Hyvinvointisuunnitelma keskittyy kolmeen painopisteeseen
Espoon hyvinvointisuunnitelma 2026-2029 keskittyy kolmeen painopisteeseen: yhteisöllisyyden lisääminen, turvallisuuden edistäminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Suunnitelma pohjautuu laajassa hyvinvointikertomuksessa nousseisiin huoliin yksinäisyydestä, turvattomuudesta ja mielen hyvinvoinnin haasteista.
Oikaisuvaatimuksia virkavalintoja koskien
Lautakunta käsitteli useita oikaisuvaatimuksia, jotka koskivat rehtorin ja opettajan virkavalintoja. Kaikki oikaisuvaatimukset hylättiin, sillä valintapäätökset oli tehty asianmukaisesti huomioiden hakijoiden kelpoisuus ja soveltuvuus tehtäviin.
Asialista
Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle 2026. Suunnitelma noudattaa kaupunginvaltuuston joulukuussa 2025 hyväksymää talousarviota ja uutta Espoo-tarinan strategiaa. Tulosyksikkö vastaa suomenkielisistä päiväkodeista ja perhepäivähoidosta. Samalla valmistaudutaan talouden tasapainotustoimenpiteisiin, jotka alkavat jo vuoden 2026 aikana tavoitteena saada kaupungin talous kestävälle pohjalle valtuustokauden loppuun mennessä.
Lautakunta hylkäsi erään hakijan oikaisuvaatimuksen Leppävaaran koulun historian ja uskonnon lehtorin valinnasta. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaati valintapäätöksen kumoamista, koska katsoi olevansa ainoa muodollisen kelpoisuuden täyttävä hakija 39:stä hakijasta. Lautakunta totesi, että koulun rehtori oli käyttänyt harkintavaltaansa asianmukaisesti valitessaan tehtävään soveltuvimman henkilön kokonaisarvioinnin perusteella. Valintapäätös jää voimaan, eikä sitä muuteta.
Selostukset ja ilmoitusasiat
Kasvun ja oppimisen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että varhaiskasvatuksen palvelusetelin enimmäisarvo nostetaan 1.3.2026 alkaen 1 028 euroon kuukaudessa, mikä on 20 euron korotus nykyisestä. Korotus on 2 prosenttia ja se perustuu talousarviossa tehtyyn varaukseen. Alle 3-vuotiaiden ja osa-aikaisen varhaiskasvatuksen kertoimet pysyvät ennallaan, mutta koska ne lasketaan enimmäisarvon perusteella, niiden euromäärät nousevat vastaavasti.
Lautakunta hyväksyi varhaiskasvatuksen palvelusetelin sääntökirjan muutokset, jotka johtuvat uudesta lainsäädännöstä. Merkittävä uudistus on, että espoolaiset lapset voivat jatkossa käyttää palveluseteliä myös muissa kunnissa sijaitseviin päiväkoteihin, mikä laajentaa valinnanvapautta erityisesti kaupungin rajojen tuntumassa asuvien perheiden osalta. Muutos tulee voimaan 1.3.2026 alkaen.
Lautakunta päätti, että varhaiskasvatuksen aluepäällikkö voi tehdä päätöksiä erityisestä tuesta niille esikoulussa oleville lapsille, joille on myönnetty pidennetty oppivelvollisuus. Tämä on väliaikainen järjestely, joka on voimassa helmikuun alusta heinäkuun loppuun 2026. Päätös on tarpeen uuden lainsäädännön siirtymäkauden vuoksi, jossa erityistuen päätökset on edelleen tehtävä vanhan lain mukaisesti ennen elokuuta 2026. Elokuusta alkaen siirrytään uuteen järjestelmään.
Lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen, joka koski peruskoulun rehtorin virkaan valintaa marraskuussa 2025. Oikaisuvaatimuksen tekijä väitti, että valinta oli syrjivä ja lainvastainen, koska erästä hakijaa olisi kohdeltu epäoikeudenmukaisesti. Lautakunta katsoi, että virkaan valittu henkilö täyttää kaikki kelpoisuusvaatimukset ja on kokonaisarvioinnin perusteella soveltuvin tehtävään. Päätös syntyi oikeassa järjestyksessä eikä anna aihetta alkuperäisen valinnan muuttamiseen.
Kasvun ja oppimisen lautakunta merkitsi tiedoksi Espoon kaupungin lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle perusopetuslain muutosluonnoksesta. Lakiehdotus koskee oppilaiden arviointia ja opinnoissa etenemistä, ja siihen ehdotetaan yhtenäisiä menettelytapoja. Espoo antoi lausuntonsa ministeriön asettamassa määräajassa, minkä vuoksi lausunto tuotiin lautakunnalle vasta jälkikäteen tiedoksi.
Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi uuden kieliohjelman suomenkieliseen perusopetukseen, joka otetaan käyttöön elokuussa 2026 ensimmäisen luokan oppilailla. Tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille mahdollisuus valita A2-kieli jokaisessa koulussa, sillä nykyään osalla oppilaista tämä mahdollisuus puuttuu. Uudistus perustuu koululaisten ja huoltajien palautteeseen siitä, että kielivalinnat ovat olleet rajoittuneita ja A2-kielten ryhmät eivät ole aina toteutuneet. Uusi ohjelma mahdollistaa laajemman kielitarjonnan ja vahvistaa oppilaiden sitoutumista kielten opiskeluun.
Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyi päivitykset Espoon suomenkielisten lukioiden opetussuunnitelmaan. Muutokset sisältävät muun muassa uuden yrittäjyyskasvatuksen osion ja äidinkielen opintojaksojen päivitykset. Opetussuunnitelmasta poistettiin viittauksia erillisiin suunnitelmiin, jotta se pysyy selkeänä kokonaisuutena. Muutokset tulivat voimaan heti päätöksen jälkeen.
Lautakunta hyväksyi englanninkielisen lukion opetussuunnitelman, joka tulee voimaan elokuussa 2027. Englanninkielinen lukiokoulutus aloitetaan uudessa Kiviruukin lukiossa syyslukukaudesta 2027 alkaen. Opetussuunnitelma sisältää nyt kaikki opetushallituksen vaatimat oppiainekohtaiset osuudet, joita aikaisemmasta versiosta puuttui. Suunnitelma on sisällöltään sama kuin suomenkielinen lukio-opetussuunnitelma, mutta toteutetaan englannin kielellä.
Lautakunta hyväksyy tiedoksi useiden tutkimuslupien myöntämisen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen sekä muutamien opettajavirkojen täyttämisen määräaikaisesti. Tutkimukset käsittelevät muun muassa lasten osallisuutta, johtamista ja opetusmetodeja varhaiskasvatuksessa sekä kodin ja koulun yhteistyötä perusopetuksessa. Kaikki päätökset on tehty viranhaltijoiden toimesta heidän päätösvaltansa puitteissa, eikä lautakunnan käsittelyä tarvita. Kyse on normaalista hallinnollisesta toiminnasta, joka ei vaikuta suoraan palveluihin.
Lautakunta hyväksyi suomenkielisen perusopetuksen vuoden 2026 käyttösuunnitelman, joka määrittelee miten peruskoululle osoitetut varat käytetään. Suunnitelma on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Samalla varaudutaan tuleviin säästötoimiin, sillä Espoon on tasapainotettava talouttaan vuosina 2027-2028. Perusopetuksella on mahdollisuus tehdä tarvittaessa pieniä teknisiä tarkennuksia suunnitelmaan.
Lautakunta tukee Postipuun uuden 8-ryhmäisen päiväkodin hankesuunnitelmaa, joka korvaa nykyisen 40 vuotta vanhan päiväkodin. Uusi päiväkoti tuo 168 varhaiskasvatuspaikkaa, joista 63 on uusia paikkoja alueen kasvavan tarpeen vuoksi. Hanke maksaa arviolta 8,21 miljoonaa euroa ja toteutetaan nykyisen päiväkodin paikalle Leppävaaraan. Lautakunta painottaa hankkeen kiireellisyyttä ja pyytää varmistamaan, että aikataulu pitää, koska varhaiskasvatuspaikkoja tarvitaan kipeästi.
Lautakunta totesi kokouksensa laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous oli kutsuttu koolle 22. tammikuuta päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu kaikille jäsenille asianmukaisesti.
Pöytäkirjan tarkastajan valinta
Kasvun ja oppimisen lautakunta antoi lausunnon Espoon hyvinvointisuunnitelmasta 2026-2029, joka ohjaa kaupungin hyvinvointityötä seuraavan valtuustokauden ajan. Suunnitelman kolme painopistettä ovat yhteisöllisyyden lisääminen, turvallisuuden edistäminen ja mielen hyvinvoinnin vahvistaminen. Painopisteet pohjautuvat aiemmassa hyvinvointikertomuksessa esiin nousseisiin huoliin, kuten yksinäisyyteen ja turvattomuuteen. Suunnitelman tavoitteena on tarjota kaikille espoolaisille mahdollisuudet aktiiviseen ja hyvinvoivaan elämään sekä turvalliseen ympäristöön.
Lautakunta hyväksyi suomenkielisten lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten vuoden 2026 käyttösuunnitelman, joka määrittelee toiminnan ja talouden puiteet tulevalle vuodelle. Suunnitelma on laadittu kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti. Taustalla vaikuttaa Espoon talouden tasapainotustavoitteet, sillä kaupunki joutuu sopeuttamaan talouttaan erityisesti vuosina 2027-2028. Suunnitelmaan voidaan tehdä vielä teknisiä tarkennuksia tarpeen mukaan.
Lautakunta määritti, kuka saa tehdä päätöksiä pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden erityisestä tuesta helmikuun alusta heinäkuun loppuun 2026. Rehtorit ja koulunjohtajat saavat päättää tavallisen tason erityisestä tuesta, kun taas aluepäälliköt päättävät vaativamman tuen tapauksista. Päätös on tarpeen siksi, että opetuslainsäädäntö on muuttunut ja joidenkin oppilaiden tukipäätöksiä on tarkistettava siirtymäkauden aikana. Muutos koskee niitä oppilaita, joiden erityisen tuen päätös on tehty ennen elokuuta 2025.
Kasvun ja oppimisen lautakunta hylkäsi lukion tuntiopettajan oikaisuvaatimuksen, joka koski hänen virkasuhteensa purkamista koeaikana marraskuussa 2025. Lautakunta katsoi, että rehtorin päätös syntyi oikeassa järjestyksessä toimivaltaisen viranomaisen päätöksenä eikä ole lainvastainen. Oikaisuvaatimus oli tehty määräajassa joulukuussa, mutta lautakunta piti rehtorin alkuperäistä päätöstä oikeana.
Kasvun ja oppimisen lautakunta hylkäsi kaksi oikaisuvaatimusta, jotka koskivat perusopetuksen johtajan tekemää rehtorin virkanimitystä joulukuussa 2025. Oikaisuvaatimuksissa väitettiin muun muassa, että virkaan valittiin vähemmän pätevä henkilö ja että valintaprosessissa olisi syrjitty toista hakijaa. Lautakunta totesi, että virkaan valittu täyttää kelpoisuusvaatimukset ja on kokonaisarvioinnin perusteella soveltuvin hakija, eikä valintaprosessissa ole toimittu lainvastaisesti. Alkuperäinen virkanimitys pysyy näin ollen voimassa.