Kaupunginhallitus 11. toukokuuta 2026

Espoon kaupunginhallitus käsittelee ehdotusta myydä kaupungin omistamat 20 FSKC Oy:n osaketta Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle hintaan 1 600 euroa. FSKC Oy on ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, jonka osakkeet olisi pitänyt siirtyä hyvinvointialueelle sote-uudistuksen yhteydessä, mutta omistussuhteista on syntynyt epäselvyyttä. Nyt ehdotetaan selkeää kauppaa osakkeiden omistuksen ratkaisemiseksi, ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue on jo valtuuttanut talousjohtajansa allekirjoittamaan kauppakirjan.

Kaupunginhallitus ehdottaa kuuden sosiaali- ja terveystoiminnoissa käytettävän rakennuksen siirtämistä perustettaviin kiinteistöosakeyhtiöihin. Yhtiöittäminen on välttämätöntä, koska kuntalain mukaan kunta ei voi jatkossa vuokrata kiinteistöjä hyvinvointialueelle ilman yhtiöittämistä. Kyse on muun muassa Armas Launiksen katu 9:ssä, Auroranmäessä ja useissa palvelukeskuksissa sijaitsevista rakennuksista. Yhtiöittäminen toteutettaisiin ilman varainsiirtoveroa hyödyntäen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvää verovapaussäännöstä.

Laaksolahden jalkapallohallin teräsrunko tarvitsee kiireelliset vahvistustyöt, sillä nykyiset rakenteet eivät täytä normien vaatimuksia kuormituksille. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle 2,0 miljoonan euron määrärahan korjauksiin, johon kuuluu teräsrungon vahvistaminen sekä hallin vesikaton uusiminen. Halli on poissa käytöstä korjaustöiden aikana, ja hankkeen on tarkoitus toteutua toukokuu-lokakuussa 2026.

Kaupunginhallitus esittää, ettei se käytä otto-oikeuttaan lukuisiin lautakuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden tekemiin päätöksiin huhtikuun lopulta ja toukokuun alulta. Päätökset koskevat muun muassa kaupungin edustajien nimeämistä eri yhtiöiden hallituksiin, erilaisia hankintoja kuten liikuntavälineitä ja siivouspalveluja sekä vesistökunnostusavustuksia paikallisille järjestöille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunginhallitus hyväksyy nämä alemman tason päätökset sellaisenaan eikä nosta niitä uudelleen käsiteltäväkseen. Otto-oikeuden käyttämättä jättäminen on tavanomainen hallinnollinen menettely, jolla kaupunginhallitus valvoo muiden toimielinten päätöksentekoa.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle merkittäväksi tiedoksi vastauksen valtuutettu Arja Miettisen ym. aloitteeseen maahanmuuttajataustaisten nuorten kielikoulutuksen laajentamisesta. Vastauksen mukaan Espoossa on tammikuussa 2026 ollut 1 411 vieraskielistä alle 30-vuotiasta työtöntä, mutta kielitaidon haasteet koskevat vain osaa heistä. Kaupunki arvioi, että nykyiset kotoutumis- ja kielipalvelut ovat jo vahvasti työelämälähtöisiä ja hyvin saavutettavissa, eikä erillistä selvitystä nähdä tarpeellisena. Uuden osaamiskeskuksen perustaminen maksaisi arviolta vähintään 700 000 euroa vuodessa, joten ensisijaisesti tulee arvioida nykyisten palvelujen kehittämistä.

Kaupunginhallituksessa esitetään merkittäväksi tiedoksi useita asioita, joista kuullaan selostuksia kokouksessa. Käsittelyyn tulevat Espoolaistentalo-hanke, rakennusvalvonnan erityistarkastus sekä Kameleonten Ab monitoimihallin rahoituksen tilannekatsaus. Kyse on tiedoksi merkitsemisestä, jossa viranhaltijat kertovat näiden hankkeiden ja toimien tilanteesta. Varsinaisia päätöksiä näistä asioista ei tehdä, vaan ne ovat informatiivisia katsauksia kaupunginhallitukselle.

Kokouksen puheenjohtaja toteaa, että kaupunginhallituksen kokous on kutsuttu koolle lain edellyttämällä tavalla ja että paikalla on riittävästi jäseniä päätösten tekemiseen. Tämä on vakiomuotoinen menettely jokaisen virallisen kokouksen alussa, jolla varmistetaan että kokouksessa tehtävät päätökset ovat päteviä.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle Postipuun koulun hankesuunnitelman hyväksymistä. Nykyiset koulurakennukset vuodelta 1962-2018 ehdotetaan korvattavaksi uudella kolmikerroksisella alakoululla, koska Leppävaaran alueen kasvun myötä perusopetuspaikat eivät riitä. Uusi koulu laajentaisi kapasiteetin nykyisestä kaksisarjaisesta nelisarjaiseksi alakouluksi, tarjoten 762 laskennallista oppilaspaikkaa. Hankkeen arvioidaan maksavan yhteensä 32 miljoonaa euroa päiväkodin kanssa.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi selvityksen työvoiman hyväksikäytön torjumisesta ja toteaa valtuutettu Elina Saarentauksen ja 26 muun valtuutetun jättämän aloitteen käsitellyksi. Aloitteessa esitettiin vaatimuksia selkeistä ohjeistuksista työehtojen polkemisen ja ihmiskaupan torjumiseksi kaupungin hankinnoissa ja alihankintaketjuissa. Kaupunki vastaa aloitteeseen kertomalla nykyisistä käytännöistään rekrytoinnissa ja työehdoissa, joiden mukaan se noudattaa avoimuutta, yhdenvertaisuutta ja kunnallisia työehtosopimuksia.

Kaupunginhallitus ehdottaa hylättäväksi kolme oikaisuvaatimusta, jotka koskevat aiemmin hyväksyttyä tilapäistä liikennejärjestelyä Vanha Lillhemtintiellä. Oikaisuvaatimuksissa esitetään muun muassa 20 km/h nopeusrajoituksen asettamista Maakirjantielle ja tilapäisen järjestelyn määräajan rajoittamista vuoden 2028 loppuun. Kaupunginhallitus perustelee hylkäysesitystään sillä, että alkuperäinen päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä ja se on lainvoimainen. Tilapäinen liikennejärjestely mahdollistaa kaksisuuntaisen moottoriajoneuvoliikenteen kadulla, kunnes varsinainen katusuunnitelma valmistuu ja tie rakennetaan lopulliseen muotoonsa.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Ira Hietanen-Tanskasen ja 34 muun valtuutetun aloite Sisukas-mallin käyttöönotosta päiväkodeissa ja kouluissa merkitään tiedoksi ja todetaan loppuun käsitellyksi. Sisukas-malli on tarkoitettu tukemaan sijoitettujen lasten koulunkäyntiä ja parantamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä, mutta selvityksen mukaan se ei toisi lisäarvoa Espoon nykyisiin käytänteisiin. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ei pidä mallin käyttöönottoa tarkoituksenmukaisena, koska sen periaatteet sisältyvät jo nykyisiin lastensuojelun ja opiskeluhuollon linjauksiin. Lisäksi uuden mallin käyttöönotto vaatisi merkittäviä resursseja Espoon kokoisessa kaupungissa.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että se merkitsee tiedoksi selvityksen perusopetuksen oppilaaksiotosta ja toteaa valtuutettujen aloitteen loppuun käsitellyksi. Selvityksessä käsitellään oppilaaksiottoon liittyviä kysymyksiä kuten nykyisten linjauksien tarkoituksenmukaisuutta, painotetun opetuksen järjestämistä eri suuralueilla ja kuntalaisten näkemyksiä oikeudenmukaisuudesta. Kuntalaisilta tullaan keräämään palautetta kyselyllä ennen kuin uudet linjaukset mahdollisesti päätetään syksyllä 2026. Nykyisin Espoon oppilaaksiotossa huomioidaan lain vähimmäisvaatimuksia laajemmin esimerkiksi terveydelliset syyt, sisarusperuste ja vanhempien lähikoulutoiveet.

Kaupunginhallitus käsittelee ehdotusta maksaa Esport Arena Oy:lle 330 811 euroa ennakkoon tilojen ostoista loppuvuodelta 2026. Ennakkomaksu perustuu kaupungin ja Esport Arenan väliseen sopimukseen liikuntatiloja koskien, ja maksu on tarkoitus suorittaa viimeistään 15. toukokuuta. Ehdotuksessa ennakkomaksun ehtona on, että Esport Arena käyttää rahat välittömästi Espoon kaupungilta saamansa lainan korkojen ja lyhennysten maksamiseen. Kaupunginhallitus saa kokouksessa myös selvityksen Esport Arenan lainanhoitotilanteesta, sillä yhtiölle on myönnetty lyhennysvapaita useina vuosina taloudellisten vaikeuksien vuoksi.

Kaupunginhallitus ehdottaa käynnistettäväksi neuvottelut SRV:n ja Hypo-pankin kanssa Keilaniemen metrokorttelin pysäköintilaitoksen toteuttamiseksi yhtiöiden tonteille. Suunnitelmissa on noin 1700 pysäköintipaikan laitos, jonka päälle rakennettaisiin myöhemmin asuntoja. Kaupunki edellyttää, että pysäköintilaitoksen julkisivusta tehdään laadukas ja ympäristöä kohentava, ja kulkuyhteyksiä elävöitetään liike- ja palvelutiloilla. Tavoitteena on varmistaa Keilaniemen pitkäjänteinen kehittäminen ilman merkittäviä kaupungin taloudellisia panostuksia.

Uudenmaan liitto pyytää Espoon lausuntoa VISIO-vaihemaakuntakaavan luonnoksesta, joka koskee vihreää siirtymää koko Uudenmaan alueella. Kaavaluonnos käsittelee kuutta teemaa: energiaa, teollista tuotantoa, luontoa ja hiilensidontaa, logistiikkaa, vesihuoltoa sekä maanpuolustusta. Espoo esittää lausunnossaan, että kaavan yleismääräykset rajoittavat liikaa vihreän siirtymän hankkeita, vaikka kaavan pitäisi nimenomaan edistää niitä. Kaupunki katsoo myös, että jotkin kaavan ratkaisut ovat liian yksityiskohtaisia maakuntakaavan tasolle ja että logistiikan osalta selvitykset ovat puutteellisia.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Johanna Värmälän ym. joulukuussa esittämä kysymys järjestöjen toimitiloista merkitään tiedoksi ja asia katsotaan käsitellyksi. Hyvinvointialueuudistus ja säästöpaineet ovat aiheuttaneet epävarmuutta järjestöjen tilanteessa, kun vuokrasopimusten päättyminen ja alentunut vuokra-avustus vaikeuttavat toimintaa. Kaupunki on kartoittanut omia tilojaan järjestöjen käyttöön ja hyväksynyt uudet linjaukset tilojen käytöstä - esimerkiksi eläkeläisjärjestöille on jo löydetty ratkaisuja Valtuustotalon tiloista ja nuorisotiloista. Vuonna 2026 pilotoidaan myös Olarin Olohuone -yhteisötaloa, johon kaupunki sijoittaa noin 135 000 euroa.

Ehdotuksessa esitetään hyväksyttäväksi Rantamäenpolun asemakaavan muutos, joka mahdollistaisi liikerakennusten ja autopaikkojen alueen muuttamisen asuinpientalojen ja autopaikkojen alueeksi Matinkylässä. Kaavamuutos kasvattaisi tontin rakennusoikeutta 290 neliömetriä ja koskisi Matinlahden rivitaloalueen keskellä sijaitsevaa tonttia, jossa on nykyisin liikerakennus ja avonainen autokatos. Samalla hyväksyttäväksi tulee Kiinteistö Oy Matinkyläntie 3:n kanssa tehty maankäyttösopimus. Muutos on alkanut maanomistajan hakemuksesta vuonna 2019.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettujen aloite pienten rakennuskohteiden tarjousehtojen keventämiseksi merkitään tiedoksi ja asia todetaan käsitellyksi. Aloitteessa esitettiin, että alle miljoonan euron rakennushankkeissa tarjousehtoja tulisi keventää, sillä nykyiset vaatimukset (kuten 800 000 euron pankkitakaus) estävät pienet rakennusliikkeet osallistumasta kilpailutuksiin. Kaupungin vastauksen mukaan hankintojen kilpailutusta on jo kehitetty ja referenssivaatimuksia on pyritty kohtuullistamaan markkinavuoropuhelun avulla. Tavoitteena on mahdollistaa eri kokoisten yritysten osallistuminen kilpailutuksiin ja lisätä tarjousten määrää.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettu Peppi Seppälän ja 24 muun valtuutetun aloite yksityisistä sukupuolittamattomista pukuhuonetiloista merkitään tiedoksi ja asia lopetetaan käsittelystä. Aloitteessa esitetään, että julkisiin liikunta- ja kulttuuritiloihin tulisi rakentaa yksityisiä pukukoppeja ja peseytymistiloja, jotta kaikki kuntalaiset voisivat yhdenvertaisesti käyttää palveluita riippumatta kehonkuvaan, lääkinnällisiin apuvälineisiin tai sukupuoli-identiteettiin liittyvistä tekijöistä. Kaupungin vastauksen mukaan Tilapalvelut huomioi jo tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman toiminnassaan, ja uusien kohteiden suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjätoimialojen tarpeet. Sukupuolineutraalien tilojen toteutus riippuu käyttäjätoimialojen aloitteesta ja hankekohtaisesta suunnittelusta.

Valtuutettu Mikko Laakso ja 25 muuta valtuutettua ovat jättäneet kysymyksen siitä, miksi Espooseen vuonna 2025 valmistui asuntoja, joista 45 prosenttia oli valtion tukemia, vaikka kaupungin tavoite on maksimissaan 20 prosenttia. He kysyvät myös, mihin korjaaviin toimenpiteisiin kaupunginhallitus aikoo ryhtyä, jotta jatkossa noudatetaan valtuuston hyväksymiä asumisen ja maankäytön periaatteita. Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että se merkitsee vastauksen tiedoksi ja toteaa kysymyksen käsitellyksi. Asiassa esitetään selvitys toteutuneesta asuntotuotannosta ja sen suhteesta asetettuihin tavoitteisiin.

Kaupunginhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtuutettujen valtuustoaloite Espoonlahden uimahallin sijoittamisvaihtoehdoista merkitään tiedoksi ja käsitellyksi. Uuden uimahallin sijainnin selvittäminen on jo käynnistetty valtuuston aiemman päätöksen mukaisesti, ja uudeksi sijoituspaikaksi on valikoitunut nykyisen hallin viereinen päiväkotitontti sekä pysäköintialue. Kaavoitusta ja suunnittelua valmistellaan kevään 2026 aikana, ja alustavan arvion mukaan uusi uimahalli valmistuisi vuonna 2030. Investointiohjelmaan on varattu määräraha vanhan uimahallin pitämiseksi käytössä, kunnes uusi halli on valmis.

Kaupunginhallitus esittää merkitsemään tiedoksi vastauksen valtuutettujen Jiri Kerosen ja Ari Ampujan aloitteeseen, jossa ehdotettiin Tapiolan uimahallin purkamista ja uuden rakentamista tilalle. Valtuutetut perustelivat aloitettaan sillä, että vuodesta 2016 suljettuna ollut uimahalli on teknisesti huonossa kunnossa ja peruskorjaus on kallistunut merkittävästi. Kaupunki kuitenkin vastaa, että valtuusto on jo päättänyt keväällä 2025 jatkaa 55,5 miljoonan euron peruskorjaus- ja laajennushanketta, ja rakennustyömaa käynnistyi toukokuussa 2025. Mikäli ehdotus hyväksytään, aloite merkitään loppuun käsitellyksi.

Kaupunginhallitus käsittelee ehdotusta perusopetuksen iltapäivätoiminnan asiakasmaksualennusten tulorajojen tarkistamisesta elokuusta 2026 alkaen. Esityksessä ehdotetaan maksuvapautuksen ja maksualennuksen tulorajoja korotettavaksi yleisen ansiotasoindeksin mukaisesti - esimerkiksi kahden hengen perheessä maksuvapautus tulisi voimaan 2444 euron kuukausituloilla aiemman 2297 euron sijaan. Kokoaikaisen iltapäivätoiminnan maksu on 160 euroa kuukaudessa ja osa-aikaisen 100 euroa kuukaudessa, mutta pienituloiset perheet voivat saada maksuvapautuksen tai puolitetun maksun. Muutos on tarkoitus ottaa käyttöön uuden lukuvuoden alkaessa elokuussa 2026.